Soilta elämyksiä, lakkoja – ja turvetta

(Pohjalainen 26.07.2014)

Suomessa on turvemaata noin 9,4 miljoonaa hehtaaria eli kolmannes maapinta-alastamme. Turvetuotannossa siitä on 0,6 prosenttia. Äkkiseltään ajateltuna osuus on lähes olematon. Suota pitäisi riittää meillä monenlaiseen tarkoitukseen. Turvealan toimijat ovat myös ottaneet opiksi menneiden vuosikymmenten virheistä. Uudella tekniikalla rakennetuilta tuotantoalueilta virtaa nykyään ulos puhtaampaa vettä kuin tavalliselta suolta.

Eduskunnan kevään istuntokauden yksi työllistävimpiä projekteja allekirjoittaneelle oli hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Asian tiimoilta ei tarjoiltu lööppijulkisuutta, mutta kotimaisen energiantuotannon kannalta kyse oli merkittävästä väännöstä, jossa kohtasivat hallituksen eri laidat. Vaasan seudulle ja koko Pohjanmaalle kotimaisella energialla on suuri aluetaloudellinen merkitys.

YSL-uudistuksella toimeenpannaan EU:n teollisuuspäästödirektiivi. Asia oli eduskuntaryhmän työvaliokunnan listalla lähes viikottain. Huomion kohteena oli erityisesti turpeen asema tulevaisuudessa. Tuottajat olivat huolissaan lakiesityksen pykälästä 13, joka oli tuomassa luvitukseen uuden elementin: luonnonarvojen huomioonottamisen tuotantopaikalla. Jo ennestään tiukat lupaehdot saattaisivat kiristyä, koska turvetuotantoalue muuttaa aluetta väistämättä melkoisesti.

Kokoomus teki jo ennen eduskuntakäsittelyä töitä esityksen parantamiseksi. Lain soveltamisalaa kavennettiin. Alkuperäinen ympäristöministeriön esitys ulottui kaikkiin AVI:n ympäristölupaa edellyttäviin hankkeisiin. Lain perusteisiin saatiin kokoomuksen toimesta kirjaus, jonka mukaan pykälä 13 ei koske kokonaan tai osittain luontoarvonsa menettäneitä soita. Näitä soista on uuden luonnontilaisuusluokituksen mukaan noin 80 prosenttia.

Itse lakia ei saatu täsmäämään perusteiden kanssa ympäristöministeriön jääräpäisestä vastustuksesta johtuen. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren aloitteesta hallitus antoi kuitenkin lakiesityksen yhteydessä lausuman, joka korosti turpeen merkittävää roolia biomassan tukipolttoaineena.

Eduskuntaan jäi siis väännettävää. Kokoomus ilmoitti, että sillä on valmius tehdä muutoksia hallituksen yksimieliseen esitykseen. Valiokuntakäsittely toi myös esille pykälän ja perusteiden ristiriidan. Vääntö johti turvetuotannon kannalta parempaan lopputulokseen.

Turpeen kunnianpalautusta on jatkettu Stubbin hallitusohjelmassa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen. Laiva kääntyy hitaasti, mutta kääntyy kuitenkin. Kirjaus on turpeen kannalta parempi kuin vuonna 2011 tehty.

Soita riittää Suomessa luontoelämyksiin, mutta myös turvetuotannon tarpeisiin. Toivottavasti omaan ämpäriin löytyy tänäkin vuonna lakkoja. Muutama uusi paikka onkin jo kartoitettu, mutta sitä ennen käydään vanhoilla apajilla.

Janne Sankelo
kansanedustaja,
varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp
Kauhava

Jaa artikkeli