(Järviseudun Sanomat 14.5.2014)
Tänään alkaa europarlamenttivaalien ennakkoäänestys. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 25.toukokuuta. Vaalikeskusteluissa ei pitäisi olla puutetta keskusteluaiheista. Talouden haasteet ja kevään tapahtumat Ukrainassa ovat tuoneet uusia näkökulmia Euroopan kehitykseen.
Euroopan yhdentyminen lähti liikkeelle savuavista raunioista toisen maailmansodan jälkeen. Perusajatuksena oli, että uusien sotien välttämiseksi Saksa ja Ranska tulee sitoa toisiinsa talouden kautta. Vuonna 1951 syntyi kuuden maan hiili- ja teräsyhteisö. Se on tänä päivänä syventynyt ja laajentunut 28 jäsenmaan Euroopan Unioniksi. Suomi liittyi Unionin jäseneksi vuonna 1995. Unioni on poistanut rajaesteitä ihmisten, pääomien, tavaroiden ja palvelujen liikkumiselta maasta toiseen ja hyvinvointi on kasvanut.
Suomen taloudelle Euroopan Unionin alue on tärkeä. Suomalaisten yritysten vientituotteista suuri osa myydään unionin jäsenmaihin. Meidän kannalta on merkitystä, mitä Euroopassa tapahtuu ja että Euroopan talous on hyvässä kunnossa. Monet EU-maista kuuluvat yhteisvaluutta euroon. Viime vuosien aikana eräät euromaat ovat olleet vaikeuksissa taloutensa velkaongelman kanssa. Suomi on ollut yhdessä muiden maiden kanssa hakemassa ratkaisuja tilanteen vakauttamiseksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikeudet ovat helpottamassa. Portugal, Espanja ja Kreikka ovat palanneet lainamarkkinoille ja hankkivat rahoitusta normaalisti. Merkkejä maanosan talouden elpymisestä on myös ilmassa. Suomessa siitä kertovat esimerkiksi metsäteollisuudesta kantautuneet uudet investointisuunnitelmat.
Ukrainan kriisi osoittaa, että sotilaalliset konfliktit Euroopassa ovat edelleen mahdollisia. EU:lla on edelleen tehtävää rauhan rakentajana. EU ei ole sotilasliitto, eikä siitä pidä sellaista tehdä. EU on yhteisiin arvoihin perustuva turvallisuusyhteisö, joka luo ympäristöönsä vakautta. EU:n toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä, jotta sen toiminta rauhan puolesta herättää luottamusta myös Unionin ulkopuolella.
Kokoomus haluaa, että Eurooppa on tulevaisuudessa vahva niissä asioissa, joissa saadaan enemmän yhdessä aikaan. On syytä keskittyä oleellisiin asioihin. Sisämarkkinoiden lisäksi sellaisia ovat esimerkiksi turvallisuus-, energia- ja ilmastopolitiikka. Kunkin jäsenmaan on pidettävä omat asiat kunnossa. On myös huolehdittava siitä, että ylisääntely ja tarpeeton byrokratia saadaan kuriin. Euroopan Unionin yhteinen maatalouspolitiikka käyttää merkittävän osan unionin budjetista ja on tärkeä osa Unionin toimintaa. EU:n rahoituskehysratkaisu ja Cap-uudistus on saatu paalutettua vuosille 2015-2020. Euroopan parlamentin rooli on maatalouden näkökulmasta kasvussa.
On tärkeää, että lähetämme Suomesta 13 terävää parlamentaarikkoa huolehtimaan suomalaisten näkemysten kuulumisesta. Vaikutetaan Euroopassa ja äänestetään europarlamenttivaaleissa!
Janne Sankelo
kansanedustaja (KOK)
Kauhava