(Pohjalainen 23.08.2014)
Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, että voimapolitiikan käyttö kuuluu valitettavasti edelleen eurooppalaiseen keinovalikoimaan poliittisia ongelmia ratkottaessa. Tällaista ei kansainvälinen yhteisö voi tietenkään hyväksyä. Diplomatian puolella haetaan kriisiin ratkaisua. Venäjää on patisteltu neuvottelupöytään myös talouden keinoilla. Lähiviikot näyttävät mihin suuntaan tilanne on kehittymässä. Heijastusvaikutuksia on talouden osalta tulossa myös Suomeen.
Venäjän julkistamilla vastapakotteilla on pitkittyessään monenlaista vaikutusta suomalaiselle elintarviketuotannolle. Pakotteiden vaikutusalueena on koko EU:n alue, jossa noin 5,3 miljardin euron arvosta elintarvikkeita etsii nyt uusia markkinoita.
Ensimmäiseksi vaikutukset näkyvät Suomen maitosektorilla. Vientikielto tulee näkymään kuitenkin myös muilla tuotantosuunnilla, teollisuudessa, kuljetuksissa ja kaupassa. Venäjän tuore päätös sallia laktoosittoman maidon ja siitä jalostettujen tuotteiden tuonti tosin helpottaa hieman tilannetta. Jatkossa selvitetään myös sitä, voidaanko esimerkiksi juustojen, jotka ovat käytännössä laktoosittomia, vientiä Venäjälle jatkaa. Jos tulkinta tämän sallii, taloudellinen haitta pakotteista pienenee vielä lisää.
Valion Venäjän kaupasta laktoosittomien tuotteiden osuus on ollut noin 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Venäjän kauppa on tuonut yritykselle noin 400 miljoonan euron liikevaihdon. Mikäli kauppa Venäjälle ei käy, maidosta tehdään maitojauhetta ja raakavoita muille varsin kilpailluille elintarvikemarkkinoille. Tuottajahinta saattaa pudota.
Kokoomus on lähtenyt hakemaan ratkaisuja vastapakotteiden synnyttämään tilanteeseen siitä lähtökohdasta, että Ukrainassa on käynnissä kansainvälinen kriisi, jota Euroopan Unioni on ratkomassa yhteisenä rintamana. Tällaisessa poikkeustilanteessa ei voida edellyttää sitä, että jotkut yritykset tai tuottajat kantaisivat taloudellisen vastuun poliittisista päätöksistä. Rauha ja sen vaatiminen on kaikkien yhteinen asia. Taakkaa on jaettava koko Unionin alueelle.
Kokoomuksen tavoite ensi viikon budjettiriihessä on löytää kansalliseen tukeen lisärahoitusta, jota voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla vastapakotteista kärsiville tuottajille. Myös vientiponnisteluihin uusille alueille tarvitaan lisärahoitusta.
Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka tarjoaa mahdollisuuksia tilanteen hoitamiseen. Suomi on esittänyt maatalouden kriisirahaston käyttöönottoa. Tällä viikolla EU-komissio myönsikin pilaantumisvaaran johdosta vihannes- ja hedelmäntuottajille 125 miljoonaa euroa. Syyskuun alussa käydään maatalousneuvostossa läpi Suomelle tärkeitä sektoreita. Vastapakotteista eniten kärsivä Liettua on haarukoinut tavoitteekseen 60 miljoonan euron osuuden. Pistesijoilla haittojen osalta oleva Suomi voi suhteuttaa tuohon summaan hyvin neuvottelutavoitteensa. Ennakkotietojen mukaan lähtökohdat ratkaisun löytymiseen ovat hyvät.
Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja (kok)
Kauhava