(Pohjalainen 10.1.2015)
Vuoden 2004 syksyllä käytiin Vaasassa kovaa kuntavaalikampanjaa, josta on jäänyt monia muistoja. Uutena ehdokkaana olin kokoomusväen kanssa jakamassa vaaliesitteitä ja muuta materiaalia kauppakeskuksessa kaupunkilaisille. Hälinän keskellä varttuneempi rouva, joka tunsi taustojani, tarttui hihasta ja veti sivummalle. Hän oli muuttanut aikoinaan maalta Vaasaan ja hankki elannon 1950-luvulta alkaen pienen ruokapaikan pitäjänä ison yrityksen yhteydessä. Yhdessä teimme aikamatkaa yrittäjyyden ytimeen.
Ruokalassa työtä oli riittänyt vuorokauden ympäri, mutta asiakaskunta kasvoi ja yritys menestyi. Tuohon aikaan menestyvä yrittäjä saattoi kuitenkin joutua silmätikuksi. Erityisesti poliittisen kartan toisella laidalla oltiin sitä mieltä, että oli muilta pois jos pienyrittäjän kassa kilisi liian tiuhaan tahtiin. Kokeneen yrittäjän katkeransuloisia muisteluja käytiin yhdessä läpi. Ei ollut pienyrittäjällä helppoa. Hyviä aikoja seurasi lama. Jotenkin silti selvittiin ja eläkkeellekin päästiin.
Suomi on muuttunut monin tavoin vuosikymmenten aikana. Äkkiseltään ajattelisi, että yrittäjämyönteisyydessäkin on otettu harppauksia eteenpäin. Erityisesti pk-yrittäjien ääni hukkuu kuitenkin tänäkin päivänä, vaikka Suomeen viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneistä 120 000 uudesta työpaikasta peräti 110 000 on syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiersi viime vuonna Suomea tapaamassa yrittäjiä kymmenissä tilaisuuksissa. Yrittäjäkiertueen internetsivujen kautta kokoomukselle jätettiin lähes 600 ehdotusta yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Tästä kokonaisuudesta laadimme kymmenen tavoitteen listan, jota kokoomus on sitoutunut viemään eteenpäin tuleviin hallitusneuvotteluihin.
Yrityksen perustamiseen liittyy aina riskejä eikä aina voi onnistua. Riskinä ei kuitenkaan voi olla se, että yrittäjä ei ole sosiaaliturvan osalta samassa asemassa muiden kansalaisten kanssa ja putoaa tyhjän päälle. Turvaverkkoa tarvitaan erityisesti yrityksen alkutaipaleella ja vaikeina aikoina.
Yrittäjien viestien pohjalta kokoomus esittää muun muassa pk-yritysten rahoituksen kehittämistä siten, että työeläkeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että edes minimaalinen osa sijoituksista voitaisiin suunnata korkeampiriskisiin pk-yrityksiin. Tällä mallilla voitaisiin saada miljardin piristysruiske investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdoksia tulee jatkossa edistää poistamalla perintö- ja lahjavero Ruotsin mallin mukaan.
Yksi aihe kiertueella nousi yrittäjien vastauksissa yli muiden. Yli puolet yrittäjistä koki, että sääntelyn purkaminen on paras tapa toimia yrittäjyyden helpottamiseksi. Monet lait ja normit on aikojen kuluessa säädetty hyvässä tarkoituksessa. Nyt taakka on muuttunut mahdottomaksi ja on menty ylisuojelun, jopa järjettömyyksien puolelle. Byrokratia uhkaa tukahduttaa tuoreet ideat ja halun yrittämiseen. Siihen Suomella ei ole jatkossa yksinkertaisesti varaa.
Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus
Kauhava