Ilkka maaliskuu 2018
Sote-uudistusta on hiottu niin kauan, että välillä unohtuu, miksi uudistusta ylipäänsä tehdään. Sen tärkein tavoite on parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta sekä turvata tasa-arvoinen pääsy palveluihin kaikkialla Suomessa. Tämänhetkiset sote-palvelut eivät toimi. Moni ihminen on tarvitsemansa hoidon sijaan jonossa. Tulevaisuudessa hoivan tarve kasvaa, kun työssä käyvien osuus kansasta on pienempi kuin hoivaa tarvitsevien.
Nykyinen kuntien ja kuntayhtymien varaan rakentuva järjestämismalli on eriyttänyt palvelut ja kohtelee potilaita epätasa-arvoisesti. Palvelun tasoon voi vaikuttaa, missä päin Suomea asuu. Tulevaisuudessa leveämmät hartiat, eli 18 maakuntaa vastaavat siitä, että palvelut toteutuvat laadukkaasti ja tasapuolisesti koko Suomessa.
Terveyspalveluissa kansalaisten tarpeiden tulee olla etusijalla, ei rakenteet. Valinnanvapaus ei ole varakkaiden yksinoikeus, vaan kaikkien suomalaisten mahdollisuus. Potilas saa vapauden valita itse. Kun julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tuottajat kilpailevat reilusti ja yhteisillä pelisäännöillä, paranee palveluiden laatu ja tuottajia on saatavissa enemmän.
Valinnanvapaus ja järjestämisvastuun keskittäminen maakuntiin ovat koko uudistuksen suurimmat muutokset. Jokainen eduskuntapuolue allekirjoittaa uudistuksen tarpeen ja sen, että vastuu palveluiden järjestämisestä on siirrettävä kuntia suurempien toimijoille.
Esillä on ollut EU-notifiointi. Notifioinnin taustalla on kysymys siitä, rikkooko uusi valinnanvapausjärjestelmä EU:n kilpailusäädöksiä. Kritiikki on kohdistunut lain luonnokseen, eikä korjauksia ole huomioitu. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on todennut eduskunnan perustuslakivaliokunnan edellyttäneen notifiointia. Väite ei pidä paikkaansa. Hallituksen päätös olla lähettämättä esitystä valinnanvapauslaiksi EU:n komissiolle notifioitavaksi pohjautuu huolelliseen ja avoimeen virkamiesvalmisteluun.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt EU-oikeudellisen näkökulman huolellista selvittämistä ja tarpeen mukaan komission konsultointia, ei notifiointia. On syytä huomioida, että menettely kestäisi vuosia. Sote-uudistus venyisi ja tämä puolestaan siirtäisi useilla vuosilla koko ongelman ratkaisemista. Vertailua ei voi hakea muista maista: Suomen valinnanvapausmallia ei ole kopioitu mistään muualta, eikä muiden maiden perusteella voida vetää johtopäätöksiä Suomen tilanteesta.
Palveluiden tuotantoon on saatava lisävoimia, kun väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Valinnanvapauden avulla julkisesti rahoitettujen palveluiden tuotantoon saadaan mukaan yksityisiä ja kolmannen sektorin tuottajia. Julkinen määrää silti yhä pelisäännöt. Maakunnalla on järjestäjänä vastuu siitä, että asiakasseteleitä myönnetään vain tarpeeseen, ja että jokainen tuottaja hoitaa oman tonttinsa. Nämä vastuut ja vaatimukset on kirjattu uuteen valinnanvapauslain luonnokseen selkeästi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on välttämätön, jotta kaikkien suomalaisten yhdenvertainen pääsy palveluihin voidaan turvata. Vaihtoehtona on pitäytyä toimimattomassa nykyhetkessä. Aikaisempina vuosina Sote-ratkaisua haettiin muun muassa vahvempiin ja suurempiin kuntiin pohjautuvalla mallilla. Siinäkin oli puolensa, mutta riittävää poliittista tukea ei.
Jäljelle jää siis käsillä oleva uudistus. Hallitus on nyt uudistuksen valmistelun loppusuoralla ja pidemmällä kuin kertaakaan aikaisemmin. Uudistus vie sote-järjestelmää selvästi oikeaan suuntaan. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
Janne Sankelo
varapuheenjohtaja
Kokoomus
Kauhava