Hyvät kuulijat,
Suomessa on vietetty kansallista veteraanipäivää vuodesta 1987 lähtien, tänä vuonna on jo siis 33 kerta. Pääjuhlan teemana on tänä vuonna ”On aika muistaa”.
Suomen vapauden ja itsenäisyyden arvoa ei voida mitata. Meille sotia kokemattomille sukupolville kansallinen veteraanipäivä on vuosittain tärkeä muistutus siitä, että Suomen itsenäisyys ja vapaus ei ole aina ollut itsestäänselvyys.
Itsenäisyyden säilyttäminen ei tullut helposti, vaan vaati suuria uhrauksia. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä yli 90 000 suomalaista. Useimmat heistä olivat nuoria miehiä, jotka joutuivat taisteluun isänmaan puolesta kesken oman tulevaisuuden rakentamisen. Täällä kortesjärveläisten sankarivainajien hautojen äärellä voimme asian myös todeta hautakivien syntymävuosista ja kuolinpäivästä. Elämän piti olla edessä heillä kaikilla.
Kiitos Suomen tasavallan pelastamisesta kuuluu niin etulinjassa taistelleille kuin kotijoukoille, miehille ja naisille. Meidän jälkipolvien tulee osoittaa kiitollisuuttamme heille sekä sanoin että teoin. Meidän tulee huolehtia tästä jälleenrakennetusta yhteiskunnasta siten, että se säilyy tuleville sukupolville vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa kuin me sen itse olemme vanhemmiltamme ja isovanhemmiltamme saaneet.
Kunnioitusta veteraaniemme työtä kohtaan osoitamme parhaiten tekemällä viimeisten veteraaniemme arjen mahdollisimman hyväksi. Ikääntyneiden veteraanien itsenäistä selviytymistä kotona on tuettava ja toisaalta turvata mahdollisuus päästä hyvään laitoshoitoon silloin, kun omat voimat ovat heikentyneet. Tahtoa tähän tarpeeseen vastaamiseen löytyy sekä kansalaisten että poliittisten päättäjien keskuudesta
Hyvät kuulijat,
Maailma ympärillämme on muuttunut olennaisesti toisen maailmansodan ajoista, toisaalta Suomen geopoliittinen asema ei kuitenkaan ole muuttunut. Me olemme edelleen Venäjän naapurimaa ja meillä on Venäjän kanssa pitkä yhteinen raja. Venäjä on kuitenkin yhteiskunnallista järjestelmäänsä myöten muuttunut paljon kylmän sodan ajoilta.On nähtävissä sekä kielteisiä että myönteisiä kehityssuuntia.
Venäjä ei ole Suomelle sotilaallinen uhka, mutta sen toiminta omilla lähialueillaan on viime vuosina aktivoitunut. Suursodan tai laajamittaisen kriisin vaaraa ei ole näköpiirissä ja on vaikea kuvitella konfliktia tai hyökkäystä, joka kohdistuisi yksinomaan Suomeen.Uhat ovat muuttaneet muotoaan. Ne ovat usein paikallisia ja kohdistuvat uudella tavalla esimerkiksi tietoverkkoihin.
On kuitenkin välttämätöntä, että itsenäinen maa varautuu puolustautumaan, jos jostakin meille nyt tuntemattomasta syystä joudumme tilanteeseen, joka puolustusta edellyttää. Tällainen uskottava puolustus on käytännössä keskeinen osa oman ympäristömme vakautta. Palovakuutus on oltava, vaikka tulipalon vaara olisi vähäinen.
Tarvitsemme siis uskottavan puolustuskyvyn. Meidän oloissamme se edellyttää yleistä asevelvollisuutta. Se edellyttää puolustusjärjestelmää, joka kattaa koko maan. Myös kansalaisten maanpuolustustahto on välttämätöntä tulevaisuudessakin.
Puolustusliitto Naton jäsenyys ei ole juuri nyt Suomelle ajankohtainen. Yhteistyötä kuitenkin siihen suuntaan tarvitaan. Asialle ei tule kuitenkaan sanoa ehdotonta eitä, vaan jäsenyys voi olla mahdollinen joskus myöhemmin, jos sellaiseen vakaan harkinnan jälkeen päädytään.
Arvoisat läsnäolijat
Meidän sotaa kokemattomien paras panos Suomen eteen on, että haluamme tehdä työtä ja kasvattaa siten kansankuntamme hyvinvointia.
Meidän ei tule muuttaa arvostustamme isänmaastamme ja Suomesta, vaikka kansainvälisyys ja globaali maailma ovat arkipäiväämme. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, alueellinen tasa-arvo, työteliäisyys, yrittäjyys ja sivistystahto – niillä Suomi ja suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessakin.
Näillä sanoilla toivotan teille kaikille hyvää kansallista veteraanipäivää vuonna 2019.