Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ratkaisun tärkeimmät osatekijät Suomen osalta olivat turvallisuus, talous ja Ruotsi. Kaikissa keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä näiden kahden maan tulee pitää yhtä.
Ensimmäisinä vuosina Suomi puhui EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämisen puolesta. Tämä ei auennut muille, sillä niiden puolustuksen perusta oli rakennettu Nato-jäsenyyden varaan. Suomen jäsenyys Natossa muutti meidänkin lähtökohtia. EU:n jäsenmaiden sotilaallinen puolustus rakentuu Natoon ja 5. artiklaan. Seuraavina vuosina on tärkeää, että Naton eurooppalaiset jäsenet huolehtivat omasta osuudestaan rahoituksesta. Euroopan Unionilla on kuitenkin merkittävä rooli turvallisuuspoliittisen linjan rakentamisessa. Tämä on näkynyt esimerkiksi Ukrainan avustamisessa. EU:n ryhti yllätti Venäjän, mutta otteen on pidettävä myös jatkossa. Ukrainan asia on koko EU:n asia. Raja- ja kyberturvallisuus ovat myös alueita, joissa unionin on löydettävä yhdessä yhteisiä ratkaisuja.
Suomen strategia EU:n jäsenenä on ollut pyrkiä EU:n päätöksenteon ytimeen ja vaikuttaa siellä, missä Suomea koskevia päätöksiä tehdään. Tämä on hyvä periaate, sillä sijaintimme unionin koilliskulmalla tuo haasteita. Ytimeen pyrkiminen on tosin välillä johtanut siihen, että Suomi on ollut mallioppilas, joka nielaisee ikävät asiat ja ajaa direktiivit läpi kansallisella tasolla tiukemmalla otteella kuin muut jäsenmaat.
Euroopan unionin tulee olla isoissa kysymyksissä ennustettava, yhtenäinen ja vahva. Jäsenmaiden erityiskysymykset on tunnistettava ajoissa. Metsien käyttöön liittyvä ennallistamisasetusehdotus oli tyyppiesimerkki siitä, että komissiossa jää välillä läksyt tekemättä.
Euroopan unionin jäsenmaat ovat Suomen tärkeitä kauppakumppaneita ja Suomen hyvinvoinnin perusta. Taloudellista yhteisvastuuta ei voi kuitenkaan syventää niin, että suomalaiset joutuvat muiden maiden löysemmän taloudenhoidon maksajiksi.
Suomalaiset yritykset kilpailevat unionin alueella muiden jäsenmaiden yritysten kanssa. Pelisääntöjen pitää olla kaikille samat. Euroopan unionin alueen yritykset toimivat myös globaaleilla markkinoilla, joilla Yhdysvallat asettaa kentälle huippuyksilöistä koostuvan joukkueen. Kiinan joukkueessa kaikki eivät ole niin hyviä, mutta pelaajia on paljon. EU:n joukkue puolestaan laittaa hyvät pelaajat kentälle ja jokaiselle henkilökohtaisen erotuomarin.
On tärkeää, että myös unionin ulkopuolelta tulevilta yrityksiltä edellytetään markkinoilla samoja vaatimuksia kuin eurooppalaisilta toimijoilta.
Mikään EU-säädös ei synny itsestään. EU-ennakkovaikuttamisen ja Suomen erityispiirteiden huomiointi päätöksenteossa on sen johdosta tärkeää. Tässä on työtä Euroopan parlamenttiin valittaville mepeille riittämiin jatkossa.
Janne Sankelo
eurovaaliehdokas (Kok)
Kauhava