Kolmen A:n luottomies Brysseliin
Kauhavan julistus 2024
Yhdessä ollaan ja ytimeen mennään
Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 samaan aikaan Itävallan ja Ruotsin kanssa. Viiteryhmä oli oikea ja päätös kylmän sodan päättymisen jälkeen perusteltu. Ratkaisun tärkeimmät osatekijät Suomen osalta olivat turvallisuus, talous ja Ruotsi. Kaikissa keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä näiden kahden maan tuleekin pitää yhtä.
Ensimmäisinä vuosina unionin jäsenenä Suomi puhui EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittämisen puolesta. Tämä ei aina auennut kokonaisuudessaan muille, sillä jäsenmaiden turvallisuuspolitiikan perusta oli rakennettu pääsääntöisesti Nato-jäsenyyden varaan. Suomen Nato-jäsenyys muutti meilläkin kahden kattauksen ajattelutapaa. EU:n sotilaallinen puolustus rakentuu Natoon ja 5. artiklaan. Seuraavina vuosina onkin tärkeää, että Naton eurooppalaiset jäsenet huolehtivat omasta osastaan puolustuksen rahoituksesta ja toiminnasta. Euroopan Unionilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli yhteisen turvallisuuspoliittisen linjan rakentamisessa. Tämä on näkynyt esimerkiksi Ukrainan avustamisessa. EU:n ryhti yllätti Venäjän, mutta otteen on pidettävä myös jatkossa. Ukrainan asia on koko EU:n asia. Raja- ja kyberturvallisuus ovat myös alueita, joissa unionin on löydettävä yhdessä ratkaisuja.
Suomen keskeinen strategia EU:n jäsenenä on ollut pyrkiä EU:n päätöksenteon ytimeen siis vaikuttaa siellä, missä Suomea koskevia päätöksiä tehdään. Tämä on hyvä periaate jatkossakin, sillä sijaintimme unionin koilliskulmalla tuo omia haasteita. Ytimeen pyrkiminen on tosin välillä johtanut siihen, että Suomea pidetään mallioppilaana, joka viime kädessä nielaisee ikävät asiat ja ajaa ne läpi kansallisella tasolla tiukemmalla otteella kuin pitäisi. Suomen vastustava kanta ennallistamisasetukseen oli terve poikkeus tästä.
Euroopan unionin tulee olla isoissa kysymyksissä ennustettava, yhtenäinen ja vahva, mutta näpertelyn ja kansalaisten ärsyttämisen voi jättää väliin ja kansallisvaltioiden vastuulle jos ne näkevät sen tarpeelliseksi.
Euroopan unionin jäsenmaat ovat Suomen tärkeitä kauppakumppaneita ja Suomen hyvinvoinnin perusta. Taloudellista yhteisvastuuta ei voi kuitenkaan syventää niin, että suomalaiset joutuvat muiden maiden löysemmän taloudenhoidon maksajiksi.
Suomalaiset yritykset kilpailevat unionin alueella muiden jäsenmaiden yritysten kanssa samoilla markkinoilla. Pelisääntöjen pitää olla kaikille samat. Ei niin, että Suomessa direktiivit laitetaan voimaan välittömästi ja vielä kansallista hermokerrosta päälle. Oma lukunsa ovat globaalit markkinat. Yhdysvallat asettaa aina kentälle huippuyksilöistä koostuvan joukkueen. Kiinan yrityspelaajat eivät ole aina kaikki niin hyviä, mutta niitä on paljon. EU:n joukkue puolestaan laittaa laadukkaat pelaajat kentälle, mutta myös jokaiselle henkilökohtaisen erotuomarin.
On tärkeää, että myös unionin ulkopuolelta tulevilta yrityksiltä edellytetään markkinoilla samoja vaatimuksia kuin eurooppalaisilta toimijoilta.
Mikään EU-säädös ei synny itsestään. EU-ennakkovaikuttamisen ja Suomen erityispiirteiden huomiointi päätöksenteossa on sen johdosta tärkeää.
Nobel-palkinto kaappiin
Jos joku keksisi nyt materiaalin, joka rakentaa itsensä ilmasta, vedestä ja auringonvalosta niin kannattaisi raivata kaapista tilaa Nobel-palkinnolle. Hämmästyttävää kyllä, tällaisen nerouden käytöstä halutaan jakaa Euroopan unionissa risuja.
Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan Unionin metsäisimmät maat. Suomen metsälaissa 1800-luvulta todettiin jo, että metsää ei saa hävittää. Pohjoismainen metsätalous perustuukin siihen, että metsiä käytetään ja hoidetaan vastuullisesti. Päätehakkuun jälkeen istutetaan uudet taimet ja kasvu jatkuu. Suomessa hakataan metsiä vuosittain vähemmän kuin on niiden vuosittainen kasvu. Metsävarallisuutemme siis kasvaa koko ajan! Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan monin tavoin. Suomessa on merkittävä määrä suojeltuja metsiä ja myös talousmetsissä huolehditaan arvokkaista kohteista.
EU:n muut jäsenmaat ymmärtävät välillä huonosti metsänkäyttömme periaatteita. Keski-Euroopassa metsät ajatellaan puistoiksi. Osin nekin ovat jo siellä historiaa ja metsät ovat saaneet väistyä asutuksen ja elinkeinojen tieltä. On tärkeää, että Euroopan unionin päätöksenteossa muistutetaan jatkuvasti Pohjoismaisen metsänkäytön perusteista ja toimintatavoistamme. Päätöksenteko metsistä on pidettävä kansallisissa käsissä! Poliittisessa keskustelussa unohdetaan, että metsät ovat Suomessa suurilta osin yksityisomistuksessa. Suomessa on 600 000 metsänomistajaa. Olisi ryöstö tehdä metsiä koskevia EU-päätöksiä heidän ylitseen.
Maatalouden tärkein tehtävä on ruuantuotanto
Suomen liittyessä EU:iin silloisesta budjetista merkittävä osa meni maatalous- ja aluepolitiikan hoitamiseen. Ensi askeleet Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan parissa oli Suomelta uuden oppimista. Vanhat jäsenmaat näyttivät kaapin paikkaa ja uudet jäsenmaat eivät aina saaneet ymmärrystä erityispiirteilleen.
Suomessa yritetään aika ajoin herätellä keskustelua tukien poistamisesta maataloudelta eikä ajatella seurauksia. Unionin vanhoilla jäsenmailla ei ole aikomuksia luopua järjestelmistä. Muille EU-maille sopisi oikein mainiosti, että Suomi jättäytyisi yksipuolisesti pois. Kannattaa ennemmin katsoa ikkunasta ulos ja olla mukana kehittämässä järjestelmää niin, että se palvelee unionin strategista autonomiaa ja maaseutualueiden elinvoimaa.
Nykyinen tukijärjestelmä rakentuu suorista tuista, erilaisista kehittämistuista ja kannustuksista ympäristönhoitoon. Järjestelmän tarkoituksena on turvata maatalouden harjoittaminen koko EU:n alueella ja kuluttajille kohtuuhintainen ruoka. Aktiivinen maa- ja metsätalous tarjoaa myös ratkaisuja ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka luo pohjaa pitkäjänteiselle työlle ja investoinneille. Paluuta aikaan, jossa jokainen jäsenmaa hoitaisi maatalouspolitiikkansa itse ei kannata haikailla. Se ei ole Suomen etu. Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Tukijärjestelmää onkin korjattava tuotantoon kannustavaan suuntaan, koska Euroopan unionin omavaraisuutta ruuantuotannossa on parannettava. Huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Saksa sählää, entä me?
Monissa johtavissa EU-maissa on energiapolitiikan linjoissa epäonnistuttu viimeisten vuosikymmenten aikana kunnolla. Kärkimaana on toiminut Saksa, joka luopui ydinvoimasta ja rakensi tulevaisuutensa venäläisen maakaasun varaan. Suomessa kivihiilen käyttö on jatkossa kielletty lailla, mutta Saksa laajentaa täyttä päätä omia kivihiilentuotantoalueitaan!
Saksa ostaa Norjasta kaapelia pitkin kaiken liikenevän uusiutuvan energian. Tämän johdosta sähkön hinta pysyy korkealla myös Suomessa. Tuulivoiman rakentaminen on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Samalla kasvaa tarve säätövoimalle. Tuulettomana päivänä tarvitaan korvaavaa tuotantoa. Asiat eivät ole edistyneet riittävän nopeasti, joten tarvitaan eurooppalaisia ratkaisuja turvaamaan riittävä energiansaanti kaikissa sääolosuhteissa.
Suomi on oltava energiaomavaraisuutensa osalta tarkkana. Ydinvoima ja uusiutuva energia takaavat omaa sähköntuotantoamme, mutta kulutushuippujen osalta tammipakkasilla ollaan edelleen tuontienergian varassa. Kotimainen turve on ajettu alas energiantuotannossa päästökauppahinnoittelun johdosta. Tuotantoa kuitenkin tarvitaan, sillä turve on edelleen huoltovarmuuspolttoaine. Eurooppalaisella tasolla on turvattava turpeen käyttö myös muihin käyttökohteisiin.
Tiedä ketä äänestät
Euroopan kansanpuolue EPP on Euroopan parlamentin suurin ryhmä ja vahva tekijä eurooppalaisia suuntaviivoja aseteltaessa. Kokoomus kuuluu tähän ryhmään, joten vaikutuskanavat ovat suomalaisille auki. Europarlamentti ei ole paikka, jossa jäsenet äänestävät aivan omasta päästään. On tärkeää, että Kokoomuksen europarlamentaarikot toimivat linjassa Suomen Kokoomuksen ja sen tavoitteiden kanssa. On myös hyödyksi, että kokoomuksen EPP-ryhmä ja kokoomuksen eduskuntaryhmä pitävät tiivistä yhteyttä ja jakavat tietoa päätöksentekoon tulevista asioista. Vuorovaikutuksella turvataan se, että äänestäjä saa oikean vastineen eurovaaleissa antamalleen äänelle. Tähän olen omalta osaltani valmis.
Tiedä ketä äänestät.