Eduskunta aloittaa UTP-selonteon käsittelyn

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa

Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaisten asenteet Naton jäsenyyteen ovat muuttuneet kertaheitolla. Alkuviikosta julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisista jäseneksi liittymistä kannattaa jo 68 prosenttia, vastustajia on enää 12 prosenttia. Ei ole ihme, että pitkään Nato-jäsenyyttä kannattaneen kokoomuksen kannatus on nousussa.

Muutos suomalaisten suhtautumisessa Natoon on tyrmäävä ja kertoo, että Ukrainan sodalla nähdään Suomen kannalta riskitekijöitä.

On edelleen todettava, että Suomen lähialueella on rauhallista. Sotatoimet sitovat Venäjän intressit etelään, mutta kuten Tuntemattoman sotilaan alikersantti Rokka totesi: sodat loppuvat sotimalla. Jossain vaiheessa on edessä ratkaisu. Sota päättyy tai tilanne muuttuu jäätyneeksi konfliktiksi. Sen jälkeen Venäjä katselee ympärilleen. Tämän hetken varalta Suomen on toimittava nyt.

Suomi on historiansa aikana käyttänyt aikaikkunansa merkittäville ratkaisuilleen pääsääntöisesti oikein.

Ensimmäisen maailmansodan myllerrys avasi mahdollisuuden itsenäisyydelle ja Neuvostoliiton hajoaminen Euroopan Unionin jäsenyydelle. Samassa yhteydessä oli ovi auki Nato-jäsenyydelle, mutta ratkaisu tuntui päättäjistä tuolloin kovalta loikalta. Kansalaisetkaan eivät olleet innokkaita.

1990-luku tarjosi mahdollisuuksia taiteilla maailmanpolitiikan harmaalla vyöhykkeellä. Ukrainan sodan jälkeen se ei ole mahdollista.

Eduskunta valmistautuu käsittelemään Suomen Nato-jäsenyyttä pääsiäisen jälkeen. UTP-selonteosta käydään lähetekeskustelu 19.4.

Selonteon pääsisältö on, että Nato-jäsenyys lisäisi Itämeren alueen vakautta pitkällä aikavälillä, mutta ei ota jäsenyyteen suoraa kantaa.

Eduskunnan näkemys jäsenyyteen tarvitaan valtiojohdon päätöksenteon tueksi. On vaikea kuvitella tässä tilanteessa eduskunnalta muuta linjausta kuin, että tuemme hakemuksen lähettämistä puolustusliitto Natoon.

Oma lukunsa on Ruotsi. Olisi hyödyllistä, että Suomi ja Ruotsi voisivat ottaa tärkeän askeleen Natoon yhtä aikaa. Näin uskonkin tapahtuvan, mutta on tärkeää signaloida lahden toiselle puolelle, että Suomi on etenemässä asiassa joka tapauksessa. Se laittaa vauhtia rattaisiin myös ruotsalaisten päätöksenteossa.

Naton avointen ovien politiikka perustuu siihen, että jäseneksi voivat hakea kaikki eurooppalaiset maat, joiden jäsenyys edistää euro-atlanttisen alueen vakautta. Natolle on tärkeää, että kansalaiset ja poliittiset pääpuolueet hakijamaissa tukevat jäsenyyttä.

Suomi on etenemässä tähän tilanteeseen ja täyttää Naton kriteerit lähes täydellisesti. Viime kädessä jäsenkandidaatin hyväksyntä perustuu poliittiseen harkintaan ja yksimieliseen päätöksentekoon.

Natoon liittyminen on monivaiheinen prosessi, joka aikaisemmin on kestänyt kutsusta jäsenyyden voimaantuloon hakijoiden osalta noin vuoden. Jäsenyys on hyväksyttävä erikseen kaikissa jäsenmaissa. Työtä Suomen hakuprosessin nopeuttamiseksi tehdään, mutta kädenkäänteessä jäsenyys ei toteudu.

Moni on huolissaan, mitä tapahtuu jäsenhakemuksen hyväksyntää odotellessa.

Turvatakuisiin verrattavia välineitä on olemassa. Yksi vaihtoehto on hyödyntää olemassa olevia kumppanuuksia. Tällainen on esimerkiksi Iso-Britannia vetoinen JEF-puolustusyhteistyökehys, jonka tavoitteena on ehkäistä kriisejä sekä toimia yhdessä poikkeustilanteissa.

On selvää, että Nato ei jätä hakijaansa pulaan ja tarvittavat turvajärjestelyt prosessin ajaksi tehdään tavalla tai toisella.

Kaiken keskellä on muistettava, että Nato-jäsenyys on toteutuessaan osa turvallisuuttamme. Keskeistä on edelleen, että huolehdimme omasta itsenäisestä puolustuksesta ja pidämme kiinni yleisestä asevelvollisuudesta ja koulutetusta reservistä.

Janne Sankelo

Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta

Jaa artikkeli

Close Menu