Tällä viikolla eduskunnassa käsiteltiin pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa Osallistava ja osaava Suomi. Hallitusohjelmassa on erilaisia tavoitteita palvelujen parantamiseksi ja tulonsiirtojen kasvattamiseksi.
Valtion käyttömenojen kasvattaminen tietenkin edellyttää työllisyysasteen nostamista nykyisestä 72 prosentista ja taloudellisen toimeliaisuuden kehittämistä kaikkialla Suomessa. Valitettavasti hallitusohjelman toimenpiteet työllisyyden edistämiseksi eivät ole pelkästään vajavaiset, vaan loistavat poissaolollaan.
Hallitusohjelmaa käsiteltiin eduskunnassa kaksi päivää hyvin perusteellisesti. Tärkeimpänä antina Pohjanmaan suuntaan voidaan pitää Vaasan laajan päivystyksen ottamista mukaan ohjelmaan. Tämä on tärkeä asia Vaasan seudun kehittämisen kannalta.
Muuten hallitusohjelman anti pohjalaisille hipoo tähän mennessä pyöreää nollaa, jos ei siihen nollan päälle lasketa Seinäjoelle sijoitettavaa, vihreiden kaipaamaa, eläinsuojeluvaltuutetun virkaa.
Nähtäväksi jää, saadaanko pohjalaisten kannalta tärkeitä liikennehankkeita vietyä tällä vaalikaudella eteenpäin. Vaasan seudun kannalta tärkeimmät asiat liittyvät valtateiden 8 ja 3 kehittämiseen ja perusparantamiseen, laivayhteyksien ja lentoliikenteen turvaamiseen sekä raideliikenteen parantamiseen pääkaupunkiseudun suuntaan.
Pitää paikkansa, että ensin tutkitaan ja vasta sitten hutkitaan. Jäämmekin odottamaan Rinteen hallituksen oikeita konkreettisia toimenpiteitä pohjalaisten palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Vääntövoima tullee tarpeeseen.
Pohjanmaa ja Suomi elävät viennistä. Valitettavasti vienti on saanut hallitusohjelman kylmän suihkun ensipisaroita niskaansa, kun metsäteollisuus viennin avainalana joutui seuraavan kysymyksen eteen: riittääkö puuta, vai eikö sitä riitä ja voidaanko sitä käyttää? Yllättävän nopeasti kaksi hallituspuoluetta saivat koko orkesterin puntit tutisemaan, kun tuli erimielisyyttä merkittävän sellutehdashankkeen toteuttamisesta.
Hallituksen olisi syytä laittaa rivinsä suoriksi, jotta Suomeen saadaan uusia miljardi-investointeja. Viime vuonna suomalainen metsätalous käytti puuta ennätysmäärän n. 75 miljoonaa kuutiota. Vuotuinen metsänkasvu on n. 110 miljoonaa kuutiota. Pikaisella laskutoimituksella voidaan päätellä, että hakkuumahdollisuuksia voidaan vastuullisesti kasvattaa. Ja kannattaa myös muistaa, että ennakkotiedot tältä vuodelta ennustavat jopa hieman vähempää puun käyttömäärää verrattuna edellisvuoteen.
On tärkeää, että hallitus arvostaa elinkeinoelämää, työtätekeviä ja edistää vientiä sekä investointeja. Pohjalaiset ovat jo pitkään rakentaneet hyvinvointinsa näistä elementeistä ja niin tulee olla jatkossakin.
Erimielinen vasemmistolainen kansanrintamahallitus voi pahimmillaan olla katkeraa kalkkia yritteliäisyydelle – varsinkin jos valtiontaloutta käytetään löysien lupausten lunastamiseen seurauksista välittämättä. Vai paikataanko tilannetta vasemmistoliitosta kuuluneiden kaikujen mukaisesti tinkimällä hävittäjähankinnoista ja puolustuskyvystä?
Katsotaan, miten kauan hallituksen lento kestää.