Euroopan unioni suuntaa vaarallisille vesille

Eduskunta käsitteli tällä viikolla Euroopan unionin elvytyspakettia useampaan otteeseen. Tiistaina asiasta käytiin välikysymyskeskustelu, jonka pohjana olivat perussuomalaisten ja KD:n välikysymys sekä kokoomuksen tiistaina esittämä oma kysymys. Keskiviikkona asiasta äänestettiin ja käytiin läpi Kestävän kasvun ohjelmaa, jonka tarkoituksena on myöhemmin osoittaa kohteita paketin rahoitukselle Suomessa.

Käsittelyn yhteydessä tuotiin hallituspuolueiden puolesta esille, että elpymispaketin neuvottelutulokseen kriittisesti suhtautuvat kansanedustajat eivät kannattaisi Suomen mukana oloa EU:ssa. Tämä johtopäätös on väärä ja tarkoitushakuinen.

Unionin kannattajan on erityisesti syytä olla huolissaan siitä, mihin suuntaan EU on kehittymässä. Euroopan unioni on tärkeä talous- ja turvallisuusyhteisö, mutta nyt unionia on suojeltava itseltään.

Koronan aiheuttama isku Euroopan taloudelle on merkittävä, sitä ei voi kiistää. Euroopan taloutta on elvytettävä.

Elpymispaketissa on kyse kuitenkin mittasuhteiltaan isosta järjestelystä. Hallitus vakuuttaa sen kertaluonteisuutta. Asiantuntijoiden mielestä on kuitenkin selvää, että tässä otetaan loikkia kohti velkaunionia, jossa velat ovat yhteisiä. Ei Euroopan Unionia ole sitä perustettaessa tällaiseksi tarkoitettu.

Jokaisen maan tulee vastata omasta taloudestaan ja veloistaan. Se on oikeaa ja aitoa eurooppalaisuutta.

Monilla mailla oli jo aikaisemmin rakenteellisia ongelmia, holtitonta velkaantumista ja säännöistä piittaamattomuutta. Onkin perusteltua epäillä, että elpymisrahat tarjoavat joillekin jäsenmaille mahdollisuuden jatkaa taloudenpitoaan leväperäisellä linjalla.

Rahastossa on valuvikoja. Ehtona elpymisrahastolle tulisi olla toimet, jotka parantavat jäsenmaiden velkakestävyyttä ja pakottaa talousuudistuksiin. Tarvitaan selkeitä kriteerejä, vastuuta omista veloista ja suunnitelmia velkajärjestelymekanismista.

Hyvä kysymys on myös elpymisvälineen ajoitus ja todellinen vaikutus.

Minä laittaisin paketin uuteen valmisteluun. Elvytyspaketti on tällaisena kuin entisen alokkaan asento: turha korjata, kannattaa aloittaa alusta uudelleen.

Hallituksen esittelemässä Kestävän kasvun ohjelmassa on haarukoitu kohteita Suomen saannolle.

Maksamme siis 6 miljardia ja saamme 2,7. Monet talousasiantuntijat ovat sanoneet, että Suomi voisi lainata edullisesti tämän 6 miljardia suoraan markkinoilta ja elvyttää omaa talouttaan suoraan.

Yleisarvio elvytyspaketin kasvuohjelmalle on, että se on hallituspuolueiden yhteinen vaaliohjelma, jolla pyritään korjaamaan laskevaa kannatusta.

Ohjelma on kirjattu täyteen hyvää ja kaunista. Moni tulee olemaan iloisella mielellä.

Kokoomuksen mielestä ohjelman kokonaistaloudellinen vaikutus elpymisen näkökulmasta tulee kuitenkin olemaan vähäinen. Lainarahan levittäminen on kuitenkin hallituksen toimesta helppoa. Tällaisella toteutuksella menetetään mahdollisuus tehdä aidosti vaikuttavia toimia Suomen talouden uudistamiseen.

Hallituksen heikko ote on viemässä unionia ja Suomea kauas EU:n alkuperäisestä ideasta, jonka perusperiaatteita ovat ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palveluiden vapaa liikkuvuus.

Velasta ei saa muodosta viidettä perusperiaatetta. Tämän riskin eliminoiminen on hallituksen vastuulla.

Janne Sankelo
Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta

Jaa artikkeli