Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa
Hallituksen vuoden 2023 budjettiriihi saatiin valmiiksi torstaina. Lopullinen budjettiesitys julkaistaan syyskuun puolivälissä. Budjetti saatiin tällä kertaa päätökseen suhteellisen nopeasti. Pääasiassa riihessä sovittiin eurojen jakamisesta, eikä hankalia sisäisiä kiistakysymyksiä ollut.
Julkinen keskustelu budjetin ympärillä on keskittynyt toimiin sähkön hintapiikin lievittämiseksi.
Suomalaiset perheet ovat lähestyvän talvikauden johdosta asiasta syystä huolissaan. Kustannukset ovat karkaamassa käsistä.
Onkin todettava ja tunnustettava, että hallituksen nyt esittämä määräaikainen keinovalikoima on varsin laaja ja kohdentuu sekä heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille että myös keskituloisille.
Talvikauden kulutushuipun aikana tammikuussa sähkön kulutus tulee olemaan Suomessa noin 15 000 megawattia. Tästä noin 80 prosenttia voidaan tuottaa omin voimin, jos Olkiluoto 3 saadaan toimimaan täydellä kapasiteetillaan. Loppuun tarvitaan tuontia lännestä ja tehoreserviä.
Jakeluhäiriöihin on kuluttajien syytä varautua tulevana talvena. Klapikauppa onkin ollut vilkasta.
Sähkömarkkinoiden pääongelma tällä hetkellä on, että sähköstä on liian vähän tarjontaa suhteessa kysyntään. Talvikauden jälkeen alan asiantuntijat ennakoivat sähkön hinnan laskua. Siihen asti on kuitenkin selvittävä ja selvitään kyllä.
Mutta miten selviää Suomi jatkuvasta velkaantumisesta?
Vilu tulee näin alkusyksystä siitä, että hallituksen talousarvioesitys on 8 miljardia alijäämäinen ja se katetaan kokonaan lisävelalla.
Jatkuva velkaantuminen, jonka päättyminen ei ole näköpiirissä huolestuttaa suomalaisia. Hallituksen toimissa ei kuitenkaan vaalivuoden alla ole sellaista voimaa ja uskallusta, että voitaisiin jopa tinkiäkin jostain.
Pääministeri Sanna Marin on ollut vaihteeksi työn touhussa. Jostain syystä hän toistaa viestiä siitä, että Suomi on sotataloudessa. Kyseessä on tietenkin poliittinen retoriikka, jossa poikkeusoloilla perustellaan sitä, että taloudessa voidaan toimia leväperäisesti.
Kun kansalaiset joutuvat tinkimään asioista, valtionkin pitäisi siihen pystyä.
Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että myös tulojen kasvattamiseen pitäisi panostaa. Se on ainoa tapa turvata suomalaisten hyvinvointi ja palvelut.
Ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa tasaisesti tukisi kasvua ja parantaisi kaikkien palkan- ja eläkkeensaajien toimeentuloa.
Kokoomus on esittänyt joka vuosi rahoituksen tuloverokevennyksille ja tekee sen myös tänä vuonna. Marinin hallituksen perintö on tuleville hallituksille raskas.
Vaasan vaalipiirin osalta budjetin anti jäi varsin laihaksi.
Vaalipiirin kansanedustajien puheenjohtajana nostan esille Suupohjan radan tehostettuun kunnossapitoon saadun 3,5 miljoonan euron määrärahan, suunnittelumäärärahaakin tuli.
Vaasassa toimivan kansallisarkiston jatko saadaan myös turvattua, sillä teksteistä löytyy maininta siitä, että toimintojen kehittämisen tarkoituksena on pysyminen Vaasassa.
Pohjanmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukselle kohdennetaan 1,1 euroa valtion avustusta.
Eduskunta aloittaa keltaisen budjettikirjan käsittelyn myöhemmin syksyllä.
Janne Sankelo
Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta