Ilman päärataa Suomi pysähtyy

Porin SuomiAreenan politiikkaviikoilla oli monenlaisia tapahtumia. Tauon jälkeen pääsin mukaan kansanedustajana myös paneelikeskusteluihin.

Ensimmäisessä tilaisuudessa pohdimme uusien kansanedustajien kanssa eduskuntatyön aloittamiseen liittyviä kysymyksiä varsin leppoisissa tunnelmissa.

Toisessa tilaisuudessa mentiinkin sitten liikenneasioiden kovaan ytimeen: Ilman päärataa Suomi pysähtyy.

Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee siis Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Tornioon saakka.

Se on Suomen rataverkon ykkönen, ja meille pohjalaisille elintärkeä sekä henkilö- että tavaraliikenteen väylänä.

Radan vaikutusalueella asuu puolet suomalaisista ja syntyy 2/3 bruttokansantuotteesta.

Jos tällä hallituskaudella halutaan tehdä merkittävä liikenneinfrainvestointi, joka vaikuttaa aidosti koko Suomeen, päärata on se juttu.

Päärata vastaa myös pohjalaisen elinkeinoelämän kasvaviin tarpeisiin ja laajentaa työssäkäyntialueita.

Yhteysvälillä Helsinki–Tampere henkilöliikennemäärät ovat kasvaneet maan suurimmiksi, eikä radan kapasiteetti enää riitä.

Suuren käytön johdosta osuus on häiriöherkkä, kuten moni pohjalaismatkustajakin on reissuillaan kokenut.

Häiriöt johtavat junien jatkuvaan myöhästelyyn.

Radan peruskunto on yksinkertaisesti huono ja vaatii kattavaa peruskorjausta. Mitään suunnittelua radan kehittämiseksi välillä Tampere–Riihimäki ei ole kuitenkaan aloitettu. Nyt pitää aloittaa.

Tampere–Seinäjoki-väli on puolestaan Suomen vilkkain 1-raiteinen rataosuus, jolla kulkee vuosittain 2,5 miljoonaa matkustajaa.

Yhteysvälille onkin välttämätöntä saada toinen raide.

Sen avulla radan välityskyky kolminkertaistuu ja toiminnallinen yhteys Tampereen ja pohjalaismaakuntien välillä kehittyy merkittävästi. Suunnittelu ja toteuttaminen on saatava ripeästi liikkeelle.

Myös Vaasa–Seinäjoki-kehityskäytävälle ennustetaan tulevaisuudessa vahvaa kasvua. Tämän yhteysvälin merkittävämpiä haasteita ovat junien sähköistettyjen kohtaamispaikkojen puute ja tasoristeyksien suuri määrä.

Päärata nivoutuu luontevasti eurooppalaiseen liikennejärjestelmään ja kuuluu koko Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon. Pääradan suunnitteluun onkin syytä hyödyntää vielä tämän ohjelmakauden EU-tukea.

Tavoitteena pitää siis olla nopeammat yhteydet pääradalla.

Yhtä tärkeää on se, että junaan pääsee kyytiin muuallakin kuin niin sanotuilla pääasemilla.

Lisäraide auttaa myös tämän asian ratkaisemisessa, kun eri nopeuksilla liikkuvien junien ei tarvitse väistellä toisiaan.

Jaa artikkeli