Jyrkkä ei holtittomalle taloudenpidolle

Eduskunnassa on käsitelty tällä viikolla julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021–2024 sekä Suomen mittakaavassa jättimäistä neljättä lisätalousarviota.

Kolme kuukautta koronaa näkyy Suomen taloudessa monin tavoin ja vaikutukset yltävät vuosikymmenten päähän. Velkaa otetaan tänä vuonna jo nyt tehdyillä päätöksillä lähes 20 miljardia.

Vaikeuksista huolimatta Suomi on pidettävä vastuullisen talouspolitiikan Pohjoismaana jatkossakin. Suomi toipuu kriisistä vain huolehtimalla kansalaisten terveydestä ja panostamalla yritysten toimintaedellytyksiin ja työllisyyteen.

Tiukassa tilanteessakaan emme kuitenkaan voi velkaantua holtittomasti. Aikaisemmat hallitukset ovat talouspoliittisilla toimillaan mahdollistaneet puskurin, jonka avulla nykyinen hallitus voi ottaa lisävelkaa ja hoitaa akuuttia tilannetta.

Talouspolitiikkaa ei saa kuitenkaan päästää tuuliajolle, vaikka vasemmistolla on siihen suuri hinku. Tavoitteena on oltava vain koronan aiheuttamien välittömien kulujen kattaminen, yritysten kantaminen kriisin yli sekä harkitut elvytystoimet.

Suomi on ollut aina maa, johon on luotettu sopimuskumppanina ja velkojensa maksajana. Velan ottaminen on nyt osa työkalupakkia ja valtiolla on rooli talouden kannattelussa vaikean ajan yli. Kokoomus ymmärtää tämän hyvin ja tukee tätä näkemystä.

Sitä emme kuitenkaan hyväksy, että velkaa otettaessa ei ole suunnitelmaa takaisinmaksusta ja luovutaan julkisen talouden kestävyyden tavoittelusta.

Eduskunnan keskusteluissa saattoi havaita, että hallituspuolueiden näkemykset noudatettavasta talouspolitiikan linjasta ovat keskenään erilaiset. Tämä ei lupaa hyvää syksyn budjettivääntöihin. Nyt ei tarvita enää lupauksia, julistuksia ja tavoitteita, joista hallitus kertoi eduskunnassa, vaan toimenpiteitä.

Nähtäväksi jää, millaisella törmäyskurssilla hallituspuolueet ovat keskenään.

Merkittävät työllisyystoimet loistavat edelleen poissaolollaan hallituksen esityksistä.

Tämä on kummallista tilanteessa, jossa valtion tämän vuoden menoista kolmasosa on velkarahaa.

Kokoomus on tehnyt jo aikaisemmin selkeän mallin, jolla syntyy 60 000 uutta työpaikkaa. Se on hallituksen käytettävissä ja lisäapuakin annetaan, jos on tarve. Nyt luulisi olevan.

Eduskunnassa käsittelyssä oleva neljäs lisätalousarvioesitys pitää sisällään tärkeitä panostuksia esimerkiksi liikenneinfraan, osaamistason vahvistamiseen sekä kuntatalouteen.

Ne ovat pääosin kannatettavia, järkeviä kohteita.

Pohjalaisille merkittävää on, että pitkäaikainen edunvalvontatyö tuotti tulosta ja toteutukseen saadaan Valtatie 19:n ensimmäinen vaihe välillä Seinäjoki–Lapua.

Vaikuttamistyötä pitää jatkaa tien osalta kuitenkin edelleen. Seuraavaksi tarvitaan valmiit suunnitelmat tien 4-kaistaisuudesta sekä Kauhavan sisääntulotien sekä Alahärmän kohdan liikennejärjestelyistä.

Vt 19 sijaitsee keskellä vahvaa yrityskäytävää ja kehittämistyötä tarvitaan koko välille. Panostukset tiehen ovat vahvaa elinkeinopoliittista elvytystä, josta hyötyy koko Suomi.

Kirjaimellisesti voi siis sanoa, että työ jatkuu.

Janne Sankelo
kansanedustaja (kok.)
Kauhava

Jaa artikkeli

Close Menu