KELLO KÄY, PÄÄTÖKSIÄ EI NÄY

Eduskunnassa on keskusteltu tällä viikolla ravintola-alan tukemisesta. Kun elinkeinon toimintaa rajoitettiin Koronan vuoksi lainsäädännöllä, syntyi yhteiskunnalle velvollisuus kompensoida tilannetta kohtuullisesti. Hallituksen esitystä on odotettu pitkään ja hartaasti. Kun se vihdoin saatiin, hallitus viestitti eduskunnan suuntaan lakiesitystä antaessaan, että korjatkaa lakia ja tehkää tarpeelliseksi katsomanne muutokset.

Talousvaliokunnan kanssa on sitten istuttu tämä viikko asiantuntijoiden kanssa miettimässä, mitä tehdä esitykselle, joka on tarpeellinen, myöhässä, epäselvä ja riittämätön. Ensi viikolla pitää saada valmista, eduskunta ei voi asiassa kuhnia.

Kriisiin aikana on yrityksille jo ohjattu valtion rahaa Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta. BF-tuki otettiin käyttöön sillä perusteella, että saadaan nopeasti rahoituskanava auki. Ongelmaksi on muodostunut se, että kehittämistueksi tarkoitettu raha ei ole taipunut ehdoiltaan hallituksen patisteluista huolimatta yritysten kassakriisin hoitamiseen. Nyt pitäisi päättää, pitääkö aiemmin myönnetty tuki huomioida uudessa esityksessä. Mielestäni ei. Epäselvä ohjeistus ei ole yrittäjien vika.

Hallituksen mallin ongelma on myös se, että se kohtelee erikokoisia yrityksiä ja yrittäjiä eriarvoisesti. Kompensaation aiheuttamia kilpailutilanteen vääristymiä tulisi myös välttää. Myynnin menetyksen vertailukuukaudet, joista on jo keskusteltu, tullaan myös todennäköisesti laittamaan uusiksi. Ratkaisu on saatava oikeudenmukaiseksi.

Kokoomus on esittänyt ravintolatuen nostamista 300 miljoonaan euroon ja korjauksia tuen myöntämisperusteisiin.  Suora rahallinen tuki ei ole ainut tapa auttaa yrittäjiä. Ravintola- ja matkailualan arvonlisäveron laskeminen väliaikaisesti 10 prosenttiin ja erikoisoluiden ja viinien ulosmyynti antaisivat myös vauhtia elinkeinolle. Ravitsemusliikkeiden rajoituksia tulisi purkaa alueellisesti epidemiatilanteen niin salliessa. Pohjalaismaakunnissa tähän olisi nyt hyvä mahdollisuus.

Toinen eduskunnassa puhuttanut asia liittyy maatalouden kausityövoimatarpeeseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista. Muutoksella laajennettaisiin väliaikaisesti suojelua hakeneen työnteko-oikeutta. Suomessa on noin 6 000 turvapaikanhakijaa, joista 4 000 on jo nyt työmarkkinoiden käytössä. 1 000 henkilöä äskettäin maahan tullutta on karenssissa eli eivät voi mennä töihin. Hallituksen esityksellä poistettaisiin tämä karenssi.

Työvoiman saatavuus Suomen maatiloilla ei kuitenkaan lisäänny tällä ehdotuksella kuin kymmenillä henkilöillä. Suomeksi sanottuna esitys on näpertelyä. Kausityövoiman tarve on 16 000 työntekijää. Täytyy ihmetellä, että esimerkiksi Keskusta on hallituksen sisällä päästänyt tämän läpi.

Lakiin liittyvä työnteko-oikeuden laajentaminen täytäntöönpanokelpoisten maastapoistamispäätösten jälkeiselle ajalle on ongelmallinen ja jopa vaarallinen. Sisäministeriönkään mielestä työnteko-oikeuden väliaikainen laajentaminen ei kannusta kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita noudattamaan paluuvelvoitettaan palata kotimaahansa, vaikka se olisi mahdollista. Tästä huolimatta Vihreät ovat hallituksen esitystä eduskunnassa tietenkin innokkaasti puolustaneet.

On kummaa, että hallitus ei noudata viranomaisten näkemyksiä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen tärkein työ on poistua maasta.

Janne Sankelo
kansanedustaja (kok.)
Kauhava

Jaa artikkeli

Close Menu