Kurkistus Hämeenkyröstä pohjoiseen

Eduskunta aloitti tällä viikolla syysistuntokautensa. Ensimmäisellä viikolla eduskunnassa puhuttivat muun muassa Postin palkkauskysymykset ja hallituksen suunnalta asiasta tulleet osin värikkäätkin kommentit. Pääministeri Rinne teki nimittäin mielenkiintoisen ehdotuksen, jonka mukaan Postin työntekijöiden toimenkuvaa laajennettaisiin asiakkaiden ikkunan takana kurkkimiseen. Ajatuksen takana on ilmeisesti huolehtia erityisesti ikäihmisten turvallisuuteen liittyvistä tärkeistä kysymyksistä.

Kotona asuvista ikäihmisistä on pidettävä huolta, se on selvä. Nähtäväksi jää miten Rinteen ehdotus jalostuu jatkossa.

Kansalaisten turvallisuutta voidaan ehkä parantaa ikkunan takaa katsellenkin, mutta mielestäni liikenteen kehittämiseen kannattaa turvallisuuden näkökulmasta myös erityisesti panostaa.

Jos kurkistamme Rinteen hallituksen ohjelman liikenneosuuteen voimme todeta, että jatkossa korjataan perusväyliä, poistetaan pullonkauloja sekä toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät joukkoliikenteen, alueellisen saavuttavuuden ja elinkeinoelämän tarpeita. Hyviä kirjauksia.

Pääväylien ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä.

Yhteydet lähekkäisten maakuntakeskusten välillä pitää toimia ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulla huomioon otetuksi. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta kriittiset erityistarpeet ovat etusijalla.

Kesällä eduskunnan hyväksymässä lisätalousarviossa osoitettiin valtatie 3:lle Hämeenkyrön väylälle 2,4 miljoonan euron aloitusmääräraha ja samalla annettiin valtuutus koko 64 miljoonan euron investoinnille. Jatkorahoitus etenee niin, että valtion ensi vuoden talousarvioon on tulossa 20 miljoonan euron määräraha ja loppuosa, reilut 40 miljoonaa tulevina vuosina.

Hämeenkyrön väylän toteuttaminen on merkittävä osa yhteysvälin Tampere–Vaasa parantamista, mutta sillä ei vielä Suomen ruokatieksi nimettyä reittiä saada kuntoon.

Elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta onkin välttämätöntä, että yhteysvälin 1. vaiheen loput investoinnit, yhteiskustannuksiltaan noin 63 miljoonaa euroa saadaan myös toteutukseen.

Valtatie 3:n liikenneturvallisuus on edelleen muita Suomen valtateitä heikompi. Se on helppo myös omakohtaisesti todeta tiellä liikkuessa.

Pohjalaisten kannalta merkittävimpiä kohteita valtatiellä ovat Koskuen ohituskaistapari, Jalasjärven eritasoliittymä sekä Valtatie 3:n ja Valtatie 8:n Vaasan yhdystien eritasoliittymän parantaminen.

Myös Laihialle risteysjärjestelyjen yhteydessä syntynyt motti Ratikylään pitää hoitaa kuntoon ja rakentaa sujuva ja turvallinen reitti taajamaan. Todennäköisesti ainoa keino siinä on radan alitus.

Valtatie 3 on valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluva tie muilta osin kuin Jalasjärvi–Laihia-väliltä. Kyseinen väli pitää saada osaksi runkoverkkoa, jotta VT 3 olisi palvelutasoltaan yhtenäinen kattavan verkon pääväylä.

Jaa artikkeli

Close Menu