Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa
Nato-maat allekirjoittivat alkuviikosta Brysselissä Naton päämajassa Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. Yksi vaihe maiden etenemissä kohti täysjäsenyyttä saatiin näin päätökseen.
Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton tarkkailijajäseniä ja voivat osallistua puolustusliiton kokouksiin. Moni suomalainen huokaisi helpotuksesta.
Varsinaisen jäsenyyden edessä on vielä 30 jäsenmaan erilliset hyväksynnät. Tähän prosessiin on erilaisia käytäntöjä ja aikatauluja kunkin maan osalta on vaikea arvioida etukäteen.
Nopeimmin tällä viikolla ratifioinnin suorittivat Kanada, Tanska, Iso-Britannia, Norja, Viro ja Islanti. Myös moni muu jäsenmaa on ilmoittanut halustaan nopeutettuun aikatauluun.
On kuitenkin mahdollista, että viimeiset kuittaukset Suomen ja Ruotsin jäsenyyden osalta menevät jopa ensi vuoden puolelle. Sen jälkeen asia on vielä kerran Suomessa eduskunnan käsittelyssä. Todennäköisesti tämä eduskunta ehtii kuitenkin laittaa Suomen Natoon liittymiselle lopullisen sinetin.
Vielä muutama kuukausi sitten jäsenyyden odottelussa nähtiin suuria turvallisuuspoliittisia uhkia. Iso-Britannia, Yhdysvallat ja monet muut Naton jäsenmaat sitoutuivat kuitenkin selkeästi ja nopeasti Suomen ja Ruotsin tukemiseen ja puolustamiseen kaikissa tilanteissa jäsenhakemuksen jättöhetkestä alkaen.
Tämä näyttää olleen selvää tekstiä idän suuntaan ja Venäjän reaktiot ovat pysyneet olosuhteet huomioon ottaen maltillisina. Venäjä on korviaan myöten kiinni Ukrainan sodassa.
Jonkinlaisia harmaita hiuksia jäsenhakemuksen jättämisprosessiin on aiheuttanut Turkki, joka käytti tilannetta hyödykseen ja toi ehtona Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hyväksynnälle esille omia turvallisuuspoliittisia uhkiaan.
Turkin armeijakin tarvitsee uutta kalustoa, erityisesti moderneja lentokoneita. Merkittävä osa Turkin vaatimuksista on vain Yhdysvaltojen ja Naton toteutettavissa.
Suomi ja Ruotsi joutuivat muutamassa viikossa ennen kokemattomaan maailmanpolitiikan tilanteeseen, jossa kahden maltillisen Pohjoismaan tehtävänä oli olla lähinnä nätisti.
Julkilausumien pilkunviilausten merkitystä saavutettuun sopuun ei kannata lähteä yliarvioimaan.
On selvää, että myös jatkossa Suomi ja Ruotsi joutuvat puntaroimaan reaktioitaan maailmanpolitiikan tilanteisiin eri tavalla kuin aikaisemmin. Opeteltavaa riittää myös medialla basaaripolitiikan arvioinneissa.
Naton liittokunnan muodostavat tulevaisuudessa 32 jäsenmaata ja puolustusliiton avointen ovien politiikka jatkuu. Tämä tarkoittaa sitä, että on entistäkin tärkeämpää tunnistaa muiden jäsenmaiden turvallisuuspoliittiset haasteet ja harjoittaa niiden ymmärrystä.
Maailmanparannus tulee olemaan jatkossa hankalampaa, kun toisessa vaa’assa on oma kansallinen turvallisuutemme. Muuttunut maailma on tuonut kaukaisemmatkin Nato-jäsenmaat meidän ystäviksemme ja lähelle.
Suomi ja Ruotsi ovat hakeutuneet Naton sateenvarjon alle turvaan Venäjän muodostamalta uudenlaiselta uhalta. Senkin kanssa on jotenkin pärjättävä jatkossa. Nato-Suomen on luotava tulevaisuudessa itäsuhteensa.
Uuteen maailmanjärjestykseen tottumista vaaditaan meiltä kaikilta. Euroopan turvallisuusympäristö on siirtynyt nyt uuteen asentoon.
Janne Sankelo
Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta