Maaseudun tarina jatkuu

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa

Kurikassa järjestettiin tällä viikolla valtakunnallinen maaseutuparlamentti. Osallistuin torstaina Kurikan kampuksella maaseudun nuorten ja kansanedustajien väliseen keskusteluun, jossa oli aiheena uunituore julkilausuma kansallisesta maaseutupolitiikasta. Maaseutuasumisen ja sujuvan arjen edellytykset on turvattava myös tuleville sukupolville.

Maaseudulla väki on ollut vähenemään päin, vaikka kunnat ja kaupungit miettivät hartiavoimin keinoja pitovoiman parantamiseksi. Joskus hyvä työpaikkatarjontakaan ei riitä. Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaryhmältä tuli useampia ehdotuksia politiikkatoimiksi. Niissä painottuivat saavutettavuus ja nuorten vaikutusmahdollisuudet.

Nuorten osallistuminen päätöksentekoon on turvattu lailla, mutta on eri asia osallistaa nuoria muodollisesti vain heitä koskevassa päätöksenteossa, kuin ottaa heidät avoimesti mukaan päätöksentekoon. Nuorilta saa uusia ja tuoreita näkemyksiä vähäväkisen maaseudun elävöittämiseksi. Aikuisilla ja kokeneemmilla päättäjillä on puolestaan vastuu kannustaa nuoria tuomaan nämä ideat esiin.

Jos ajatellaan esimerkiksi nuorisovaltuustojen aktiiveja ja heidän oikeuttaan osallistua kaupungin toimielinten kokouksiin, ei pelkkä tarjottu mahdollisuus välttämättä riitä. Myös päättäjien on syytä vierailla nuorten tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä antaa vinkkejä vaikuttamisen kohteista. Tietoa ja osaamista siirtyy tulevaisuuden tekijöille.

Kurikan keskusteluissa mietitytti työ- ja opiskeluelämään siirtyvien nuorten tilanne. Hyvä koulutus on tärkeää. Usein jatko-opiskelu edellyttää asuinpaikkakunnan vaihtumista. Maaseudun tarinan jatkumisen kannalta avainkysymys on mitä nuorille tapahtuu valmistumisen jälkeen. Onko paluu kotiseudulle suunnitelmissa, vai onko opiskelemaan lähteminen samalla pysyvä lähtö muualle? Yksi keskeinen elementti paluulle on, että yhteydet kotikonnuille ovat pysyneet kunnossa. Asuinpaikan valinta on henkilökohtaista ja siihen vaikuttavat monet sellaisetkin asiat, joihin yhteiskunnalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Maaseudun kohtalonkysymys on mihin suuntaan vaaka kallistuu. Korona-aika on nostanut maaseudun vetovoimaa turvallisena asuinpaikkana.

Kokoomus on osaltaan halunnut pitää yllä keskustelua monipaikkaisuudesta. Eduskuntaryhmämme julkaisi keväällä aihetta käsittelevän keskustelunavauksen, jossa teemaa lähestyttiin opiskelijan, eläkeläisen, asiantuntijan ja kaupunkilaisen näkökulmasta. Esimerkiksi etätyömahdollisuuksien lisääminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen pendelöinnin näkökulmasta ovat tapoja tukea työskentelyä ja asumista monipaikkaisesti.

Konkreettisina nostoina kokoomus on tuonut esille työhuonevähennyksen laajentamisen koskemaan myös vapaa-ajanasuntoja, työmatkaan käytetyn ajan laskemisen työajaksi, mikäli työnteko on matkan aikana mahdollista esimerkiksi työskentelyhytissä, kiireettömän hoidon toimipaikan valitsemisen puolivuosittain nykyisen vuoden sijaan ja niin edelleen.

Kokoomuksen työkalupakista löytyy myös ainakin entisessä Jalasjärven kunnassa käytössä ollut opiskelijan matkakulukorvaus kotikunnan luottamustehtäviin osallistumisesta. Tämä kannustaa nuoria ehdolle kuntavaaleihin ja hoitamaan luottamustehtäviään opiskelujen lomassa.

Asiat eivät tapahdu, ne tehdään. On lukuisia eri tapoja nostaa esille maaseudun mahdollisuuksia ja parantaa  pitovoimaa. On osattava mukautua aikaan, mutta samalla pidettävä kiinni myös niistä hyvistä asioista, miksi omalla kotiseudulla on hyvä asua ja viettää aikaa.

Janne Sankelo
kansanedustaja (Kok)
Kauhava

Jaa artikkeli

Close Menu