Nuorilta vaaditaan henkistä kanttia

Suomalainen nuori voi suorittaa asevelvollisuuden nykyään monin tavoin. Valittavana on aseellinen palvelu, aseeton palvelu ja siviilipalvelus.

Aseellisessa vaihtoehdossa varusmiespalveluksen alkaessa tupiin kootaan läpileikkaus suomalaisista nuorista. On ujoa, vilkasta, jöröä ja viisasta. Nuorista miehistä kolmannes jättää nykyään varusmiespalveluksen suorittamatta. Määrä on ollut viime vuosina kasvussa.

Maavoimien komentajan Petri Hulkon mukaan mielenterveysongelmat ovat yksi merkittävimmistä palveluksen suorittamisen esteistä. Haasteita ilmenee erityisesti sosiaalisissa tilanteissa, joista selviäminen on varusmiehelle välttämätöntä. Tuvissa on jaettava arjen askareet ja tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kanavaa ei saa vaihdettua eikä virtaa sammutettua koneesta vaikka haluaisi. Siinä ne muut vaan ovat ympärillä.

Viestit puolustusvoimien suunnasta kertovat, että varusmiespalveluksensa erinomaisen hyvin ja erinomaisen huonosti suorittavien suhteellinen osuus on viime vuosina kasvanut. Keskiarvosuoriutujia on toki edelleen enemmistö. Asevelvollisuuden suorittaneiden joukosta löytyy kyllä tarvittava neljännesmiljoona sotilaita puolustusvoimien tarkoituksiin reservissä. Varusmiespalvelussa epäonnistumisella voi olla kuitenkin pitkäaikaisia seurauksia. Omanarvontunne saa kolauksen ja syrjäytymiskierre voi saada vauhtia.

Viisi vuotta sitten puolustusvoimien psykiatrian ylilääkäri totesi, että varusmiesten keskuudessa on nuoria, joilta sosiaaliset taidot ja kyky toimia toisten kanssa puuttuvat täysin. On eri asia olla vetäytyvä ja omissa oloissaan viihtyvä, jos kuitenkin pystyy puhumaan toisille ja toimimaan ryhmän mukana.

Varusmiespalvelukseen astuminen on tietenkin iso harppaus jokaiselle nuorelle. Monille se merkitsee irrottautumista kodin piiristä ensimmäistä kertaa. Äiti tai isä ei nyt ole apuna. Kukin reagoi siihen tavallaan. Puolustusvoimat ovat tehneet oikeansuuntaisia ratkaisuja etsiessään nuorille monipuolisia tehtäviä, joissa voi jo varusmiespalvelun aikana hyödyntää karttunutta siviiliosaamista ja näyttää kykynsä.

Nuorten sopeutumisongelmia on pyritty ehkäisemään esimerkiksi Koulutus 2020 -uudistuksella, jota kokeillaan muutamissa varuskunnissa. Loputtomiin ei kuitenkaan voida perustehtävästä, tavoitteista ja taistelijalta vaadittavista ominaisuuksista joustaa. Varusmiespalvelua ei voi jatkossakaan suorittaa virtuaalisesti omasta kotisängystä vaan ohjattu koulutus varuskunnissa on edelleen välttämätöntä.

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Nuorten sosiaaliset tilanteet tapahtuvat enenevissä määrin verkon välityksellä: voidaan päättää, kenen kanssa viestitään, mitä ja milloin. Tietoyhteiskunta tuo monia hyötyjä ja asioiden käsittely nopeutuu. Tärkein viesti kulkee kuitenkin edelleen ihmiseltä ihmiselle.

Joskus sosiaalisen kanssakäymisen kasvavat ongelmat kuitataan ’’pullamössönuorison’’ piikkiin, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Myös kasvattajilla, vanhemmilla on merkittävä vastuu siinä, minkälaisia polkuja pitkin lapset ja nuoret opastamme kulkemaan kohti aikuisuutta. Vai opastammeko ollenkaan?

Vanhempien ei tulisi silotella kaikkia elämän ikäviä asioita ja ongelmia pois nuoren tieltä. Joitakin asioita pitää nuoren hoitaa ihan itse. Tylsääkin saa olla välillä, sekin kasvattaa.

Isossa kuvassa suomalaiset nuoret eivät näe varautumista isänmaan puolustamiseen taakkana. Se on hyvä asia, sillä yleinen asevelvollisuus on myös tulevaisuudessa Suomen puolustuksen selkäranka. Valtaosa nuorista suomalaisista suorittaa varusmiespalveluksen kuitenkin hyvin. Maanpuolustustahto on nuorten keskuudessa kohonnut ja tätä kehitystä on tärkeää tukea myös valtiovallan suunnalta.

Jaa artikkeli