Snellmanin päivä viimeisteli Suomen lännettymisen

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa

Johan Vilhelm Snellmanin päivä, jota myös suomalaisuuden päivänä vietetään, tulee jäämään Suomen aikakirjoihin. 12.5.2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin antoivat yhteislausuntonsa Suomen Nato-jäsenyydestä. Sen mukaan jäsenyys puolustusliitossa vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja koko puolustusliittoa. Suomen kansa on myös antanut vahvan viestin liittoutumisen tarpeesta.

Ulkopoliittisen johdon lausunto on lyhyt, selvää tekstiä ja johtaa siihen, että hallitus ja eduskunta vievät Nato-jäsenyysprosessia nyt vauhdilla eteenpäin. Eduskunta on kutsuttu koolle ensi maanantaina ylimääräiseen istuntoon käsittelemään selontekoa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Käsittelyn kesto eduskunnassa riippuu kansanedustajien puhetarpeista.

Olen myös varannut asiaan puheenvuoron. On selvää, että suurin osa kansanedustajista haluaa antaa historialliseen hetkeen puumerkkinsä. Ylimääräinen istunto ei kuitenkaan saa olla jarrutuskeskustelun paikka. Hakemus on saatava ripeästi eteenpäin. Se on Suomen etu.

Eduskunnan päätöksen jälkeen valtioneuvosto viimeistelee yksityiskohtia. Alkuviikosta Suomen jäsenhakemus lähtee Naton suuntaan. Ruotsista lähtee postia samasta aiheesta suurin piirtein samalla aikataululla.

Yhdenaikaisuus on tärkeää Pohjois-Euroopan vakauden kannalta. Hienoa, että olemme Ruotsin kanssa yhteisellä matkalla. Tulevaisuudessa on selvää, että Pohjoismaat tulevat muodostamaan yhdessä Naton Pohjois-Euroopan puolustuksen lukon.

Hakemusten arvioitu käsittelyaika, johon sisältyy kaikkien 30 Nato-jäsenmaan kansalliset hyväksynnät, vie arviolta 4–12 kuukautta.

Suomi pohjusti keskiviikkona kandidaattivaiheen turvallisuustarpeita julkistamalla Ison-Britannian kanssa poliittisen julkilausuman, jossa molemmat osapuolet ilmoittivat tahtonsa syventää keskinäistä puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä. Suomi ja Iso-Britannia vahvistavat, että jos toinen joutuu hätätilaan tai hyökkäyksen kohteeksi, maat auttavat toisiaan. Käytännössä Iso-Britannia antaa Suomelle ja Ruotsille turvatakuut kandidaattivaiheen ajaksi.

Taustalla ratkaisussa on voimassa oleva Britannia vetoinen JEF-puolustusyhteistyökehys, jonka tavoitteena on yhteistoiminta kumppanimaiden kanssa poikkeustilanteessa. Edellisessä kolumnissani kuukausi sitten vihjasin, että tästä löytyy ratkaisu siirtymäkauden turvallisuustarpeisiin.

Suomen täysjäsenyyteen on hieman matkaa, mutta samalla on syytä ryhtyä jo miettimään, miten Nato-Suomi järjestää jatkossa idänsuhteensa. Venäjä on nyt epäluotettava ja vaarallinen, mutta pysyy Suomen naapurina myös jatkossa. Yhteyksiä on siis syytä pitää, mutta tällä hetkellä Putinin johtaman diktatuurimaan kanssa on vaikea olla missään normaalissa kanssakäymisessä.

Tiedot taistelukentiltä Ukrainasta ovat karmeita. Kaiken lisäksi Euroopan Unioni haluaa Ukrainan sodan johdosta irrottautua taloudellisesta riippuvuudestaan Venäjään. Mitä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen jää siis jäljelle? On syytä odottaa ensin muutoksen tuulia Venäjällä.

Liittymisprosessin aikana on todennäköistä, että Venäjä ärhentelee Suomen ja Ruotsin suuntaan eri tavoin. Pää on pidettävä kylmänä. Venäjän ensireaktioiden eräänlaisen vaisuuden perusteella voi päätellä, että laskelmissa Suomea on kuitenkin pidetty jo tietyllä tavalla ”menetettynä”. Suomen hidas, mutta varma lännettymisen tie on tehnyt tehtävänsä.

Kun Nato-yhteensopiva maa tekee päätöksen laittaa töpselin kiinni, se ei ehkä kuitenkaan ole ollut osapuolille enää aivan valtava yllätys.

Janne Sankelo

Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta

Jaa artikkeli