Sujuva paperin luku ei auta yrittäjää

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa

Monet elinkeinot ovat vuoden aikana kärsineet epidemian takia. Ravitsemusliikkeiden toimintaa on rajoitettu. Viimeisin sulku on määrätty kestäväksi maaliskuun loppuun. Tämä tarkoittaa vaikeuksissa olevalle ravintola-alalle kovaa iskua. Eduskunta on aikaisemmin päättänyt, että laillisen elinkeinon rajoittaminen yhteiskunnan toimesta edellyttää kohtuullista korvausta taloudellisen vahingon kärsijälle. Korvausten maksamisen näkökulmasta totaalinen sulku on selkeä, koska taloudellinen vahinko voidaan määritellä paremmin.

Nyt valmistaudutaan sulun jälkeiseen aikaan. Eduskunta käsitteli tällä viikolla hallituksen esitystä tartuntatautilain muuttamisesta. Esityksen perusteella ravitsemisliikkeille asetetaan myös jatkossa tilapäisiä rajoituksia ja velvoitteita liittyen aukioloon, anniskeluoikeuksiin, asiakaspaikkojen käyttöasteeseen ja toiminnan järjestämiseen.

Rajoitusten ja velvoitteiden jatkuva säätäminen ei ole yksinkertaista. On tärkeää tunnistaa toiminnan laatu. On selvää, että ruokaravintoloissa tartuntariskit ovat pienemmät kuin yökerhoissa. Riskierojen pitää näkyä rajoituksissa.

Rajoitusten määrittelyssä tullaan nopeasti tilanteeseen, että ravitsemusliikkeen toimintaa voidaan jatkaa, mutta määräysten johdosta se on kannattamatonta. Tällöin yrittäjästä tulee täydellinen väliinputoaja. Tuloja ei tule liiketoiminnasta, eikä valtiolta kohtuullista korvausta.

Kokoomus jätti asiasta vastalauseen talousvaliokunnassa. Toimme esille yrittäjien näkökulmia suunniteltuihin rajoitustoimiin. Viestimme oli, että yrittäjän ei kannata harjoittaa liiketoimintaa ja työllistää, jos asiakaspaikkoja on sallittu olematon määrä ja aukioloajat eivät houkuttele asiakasvirtoja. Kokoomus esitti asian huomioimista myös korvausten määrässä. Oma lukunsa on ravintola-alan laaja vaikutus muihin toimialoihin, kuten kuljetuksiin, tuottajiin ja siivousyrityksiin.

Ravintola-ala työllistää yrittäjät mukaan lukien noin 77 000 henkilöä. Alan yrittäjät ovat ahdingossa, liikevaihdot ovat romahtaneet ja peräti kolmasosa ravintola-alan yrityksistä on arvioinut olevansa konkurssiuhan alla tai lopettavansa toimintansa syyskuuhun mennessä. Toimialalla on merkitystä matalan kynnyksen työllistäjänä, verotulojen tuojana ja kansalaisten aktiivisuuden ylläpitäjänä.

On tärkeää, että rajoitukset ovat kohdennettuja. Lisäksi tulee olla suunnitelma niiden purkamisesta. Olen painottanut talousvaliokunnassa rajoitusten alueellista tarkkarajaisuutta ja esitin talousvaliokunnan lausuntoon, että rajoituksia kohdennettaisiin maakuntatasoa tarkemmin kuntatasoisesti. Se hyväksyttiin. Maakuntien sisällä koronatilanne on erilainen. Elinkeinojen perustuslaillisen suojan näkökulmasta on tehtävä vain välttämättömät toimenpiteet, ei pelata varman päälle.

Kokoomus esitti myös muita ratkaisuja ravintola-alan tilanteen helpottamiseksi. Näihin lukeutuvat anniskelun arvonlisäveron tilapäinen alentaminen 24 prosentista 14 prosenttiin, viinien ulosmyynnin salliminen, kevyemmät rajoitukset ulkotarjoilualueelle eli esimerkiksi terasseille ja ulospääsystrategiaa tilanteesta.

Kohtuullinen toive on, että ravintola-alan yrittäjien vastuullinen viesti menisi myös hallituksessa perille. Hallituksen näyttävien tiedotustilaisuuksien ja sujuvan paperista lukemisen sijaan tarvitaan näkymää kohti kesää. Rajoitusten tarkkarajaisuuden toteuttaminen edellyttää työtä. Sitä on hallituksen ja viranomaisten nyt tehtävä, jotta saamme talouden kohtaamat iskut minimoitua.

Janne Sankelo
kansanedustaja, kok.
Kauhava

Jaa artikkeli