Uusia uhkakuvia Suomen lähialueilla

Julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa

Euroopan turvallisuustilanne on järkkynyt Ukrainan sodan seurauksena uusin tavoin. Nord Stream -kaasuputken sabotointi Itämerellä on Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarinkin mukaan klassinen esimerkki valtiollisen vaikuttamisen pelikirjasta. Teko on tahallinen ja sen tarkoituksena on herättää hämmennystä.

Myös jatkossa on syytä varautua kummallisiin ilmiöihin Suomen lähialueilla. Valmiutta tulee nostaa.

On tärkeää, että Suomi saa jo Nato-jäsenyyden tässä vaiheessa tiedustelutietoa käyttöönsä. Uudet uhat eivät kohdistu suoraan Suomea kohtaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Venäjä on Putinin mukaan sodassa Ukrainan ohella koko länttä vastaan. Suomi ei ole sivustakatsoja.

Outojen tapahtumien takana on tietenkin Venäjä tai sen taustavoimat. Kaasuputket eivät itsestään paukahtele. Putinin huono menestys sotarintamalla on johtanut siihen, että Venäjä haluaa varmistaa nykyisiä asetelmiaan Ukrainassa ja viestittää muille Euroopan maille, että pysykää kaukana sotatapahtumista.

Venäjä on tekaistujen kansanäänestysten jälkeen liittämässä miehitettyjä alueita itseensä. Vanhaa kunnon Terijoen hallitus -meininkiä. Näillä päätöksillä ei ole mitään merkitystä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta, mutta liittymisjulistukset antavat Vladimir Putinille mahdollisuuden perustella venäläisille sodan jatkamista Ukrainassa.

Suunnitelma näyttää olevan, että taistelua on jatkettava, koska Venäjä puolustaa omia alueitaan. Kaikki vaikuttamisen keinot ovat käytössä ja erityisenä kohteena ovat oman maan kansalaiset. Venäjän sisäiset levottomuudet ovat kasvussa ja ennakoimattomia.

Venäjän liikekannallepanossa on ollut vaikeuksia. Merkittävä osa asevelvollisuuden suorittaneista miehistä ei ole innokkaita liittymään hyökkäyssotaan ja osa kutsua odottavista reserviläisistä on päättänyt jättää maan.

Suomen hallitus teki loppuviikosta vihdoin päätöksen rajoittaa venäläisten turistien pääsyä Suomeen. Maahan pääsee jatkossa vain erikoisperusteilla esimerkiksi perhesuhteiden ja työasioiden johdosta. On selvää, että rajaliikenne tulee vähenemään voimakkaasti.

Päätös ei kuitenkaan poista ongelmaa turvapaikanhakijoiden osalta. Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan jatkossakin jokainen turvapaikkahakemus käsitellään yksilöllisesti. Tämä kuulostaa hienolta.

On kuitenkin syytä kysyä, voiko näin, sinänsä inhimillistä toimintatapaa noudattaa täysin poikkeuksellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Mielestäni hallituksen olisi selkeästi ilmoitettava julkisuudessa kansallisen turvallisuuden nimissä, että asevelvollisuuden välttely Venäjällä ei oikeuta turvapaikan saamiseen Suomessa. Tämä olisi selvää tekstiä, ja vähentäisi merkittävästi turvapaikkaongelmia jo etukäteen. Baltian maissa on jo tehty vastaava linjaus.

Meillä on myös oltava valmius ottaa käyttöön rajavartiolain pykälä, joka mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen ja turvapaikan haun keskittämisen Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Riski venäläisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun on olemassa. On selvää, että osa hakijoista olisi Venäjän sotilaskoulutettua reserviä. Kaikkien tulijoiden taustoja ja motiiveja on mahdotonta selvittää.

Venäjä on jo aikaisemmin ilmoittanut, että se haluaa suojella naapurimaissa olevaa venäläisvähemmistöä. Se voi tehdä näin, vaikka vähemmistö ei suojelua haluaisi.

Nyt on syytä pitää pää kylmänä ja huolehtia kansallisesta turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.

 

Janne Sankelo

Kokoomuksen kansanedustaja Kauhavalta

Jaa artikkeli