Vapaaehtoiset tositoimissa

Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Niiden aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on ollut kasvussa. Kertausharjoituskutsujen harventuessa moni reserviläinen on voinut ylläpitää ja kehittää taitojaan vapaaehtoisesti. Maanpuolustusjärjestöjen toiminta saatiin kunnolla käyntiin 1990-luvun alkupuolella, kun vuonna 1947 tehtyä Pariisin rauhansopimusta tulkittiin uudelleen. Vuonna 2018 erilaisiin vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistui Suomessa jo yli 40 000 koulutettavaa. Kouluttajia on nykyään lähes kahdeksan tuhatta. Toiminta on hyvin aktiivista myös Pohjanmaalla.

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettu laki muuttuu 1.1.2020 alkaen. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön työnjakoa. Puolustusvoimat eivät enää jatkossa tilaa sotilaallista koulutusta maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä. Sen sijaa sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus määritellään tarkemmin, sitä kehitetään ja koulutuksen nousujohteisuus korostuu. Myös määrärahoihin on tulossa korotuksia.

Vapaaehtoisille kouluttajille ja toimijoille tehtiin tänä vuonna kysely. Sen mukaan he ovat sitoutuneita toimintaan ja kokevat sen merkitykselliseksi. Tehty lakiuudistus herättää kuitenkin monissa kysymysmerkkejä siitä, mitä sotilaallisen koulutuksen siirtyminen puolustusvoimille oikein tarkoittaa. Motivoituneet vapaaehtoiset haluat jatkossakin aitoa sotilaallista koulutusta ja kokevat sen merkitykselliseksi.

Syksyn aikana on tarpeellista tehostaa tiedottamista maanpuolustusjärjestöjen suuntaan mitä uusi laki oikein tarkoittaa toiminnalle. Vapaaehtoiset uskovat, että heidän työnsä on tärkeää Suomen turvallisuudelle. Niin minäkin näen. Uudistusta onkin syytä viedä eteenpäin hyvällä tiedotuksella ja yhteistyössä järjestäjien, kouluttajien ja osallistujien kanssa. Hyvä koulutus on vakuutus pahan päivän varalle.

Jaa artikkeli