Julkaistu Järviseudun Sanomissa 10.4.2024
Vuonna 2023 ei tullut mieleen, että olen ehdokkaana kesän 2024 eurovaaleissa. Suunnitelmat muuttuvat välillä nopeasti. Keskustelu kokoomuksen puoluejohdon kanssa muutti ajatukset. Kun sain vielä kuittauksen työnantajaltani, kampanjavalmistelut lähtivät liikkeelle.
Suomesta valitaan 15 parlamentaarikkoa. Kokoomuksella on nyt 3 edustajaa. Kannatusmittaukset ennakoivat, että lisäpaikkaan on mahdollisuuksia. Eurovaalit ovat valtakunnalliset. Se tarkoittaa, että ehdokkaita voi äänestää koko Suomessa.
Kokoomus ei tee vaaliliittoja vaan asettaa 20 ehdokkaan täyden listan. Läpipääsy edellyttää äänten keräämistä laajalta alueelta ja vähintään 30 000 ääntä. Pohjatyö tehdään omalla alueella. Kokoomuksella ei ole muita ehdokkaita Vaasan vaalipiiristä, joten tavoitteenani on hakea vahvaa luottamusta pohjalaisilta. Vertailun vuoksi voi todeta, että eduskuntavaaleissa kokoomus sai Vaasan vaalipiirissä noin 36 000 ääntä.
Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Suomen tavoitteena on ollut pyrkiä päätöksenteon ytimeen. Suomen liityttyä Naton jäseneksi olemme myös puolustuspolitiikan keskiössä. EU:lla on kuitenkin jatkossa tärkeä rooli monissa turvallisuuskysymyksissä, kuten rajavalvonnassa, siirtolaisvirrassa ja Ukrainan avustamisessa. Euroopan unionin tulee olla isoissa kysymyksissä vahva, mutta näpertelyn ja kansalaisten ärsyttämisen voi jättää väliin.
Unionin jäsenmaat ovat Suomen tärkeitä kauppakumppaneita ja Suomen hyvinvoinnin perusta. Suomalaiset yritykset kilpailevat unionin alueella muiden jäsenmaiden yritysten kanssa. Pelisääntöjen pitää olla samat. On myös tärkeää, että Unionin ulkopuolelta tulevilta yrityksiltä edellytetään samoja vaatimuksia kuin eurooppalaisilta toimijoilta.
Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan Unionin metsäisimmät maat. Pohjoismainen metsätalous perustuu siihen, että metsiä käytetään vastuullisesti. Suomessa hakataan metsiä vuosittain vähemmän kuin on niiden vuosittainen kasvu. Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan. Suomessa on merkittävä määrä suojeltuja metsiä ja myös talousmetsissä huolehditaan arvokkaista kohteista.
EU:n muut jäsenmaat ymmärtävät huonosti metsänkäyttömme periaatteita. Päätöksenteko metsistä on pidettävä kansallisissa käsissä! Poliittisessa keskustelussa unohtuu, että metsät ovat Suomessa suurilta osin yksityisomistuksessa. Suomessa on 600 000 metsänomistajaa. Olisi ryöstö tehdä metsiä koskevia EU-päätöksiä heidän ylitseen.
Maatalous- ja aluetuet muodostavat merkittävän osan EU:n budjetista, vaikka osuus on pienentynyt. Järjestelmän tarkoituksena on turvata maatalouden harjoittaminen koko EU:n alueella ja kuluttajille kohtuuhintainen ruoka. Aktiivinen maa- ja metsätalous tarjoaa ratkaisuja ilmasto- ja ympäristökysymyksiin.
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka luo pohjaa pitkäjänteiselle työlle ja investoinneille. Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Tukijärjestelmää onkin korjattava tuotantoon kannustavaan suuntaan, koska Euroopan unionin omavaraisuutta ruuantuotannossa on parannettava.
EU:n energiaomavaisuudessakin on kehitettävää. Myös Suomen on oltava tarkkana. Ydinvoima ja uusiutuva energia takaavat sähköntuotantoamme, mutta kulutushuippujen osalta olemme tuontienergian varassa. Kotimainen turve on ajettu lähes alas energiantuotannossa päästökauppahinnoittelun johdosta. Tuotantoa kuitenkin tarvitaan, sillä turve on huoltovarmuuspolttoaine. Eurooppalaisella tasolla on turvattava myös turpeen käyttö myös muihin käyttökohteisiin.
Janne Sankelo
eurovaaliehdokas (Kok)
Kauhava