PÖLLÖLAAKSON TARINOITA
Komiat-lehti 27.6.2018
Suomi elää metsästä ja monet vientituotteemme perustuvat puun hyödyntämiseen. Myös Kauhavalle metsät tuovat mittavia verotuloja vuosittain. Suomalainen metsätalous on ollut tiukan lainsäädännön alaisena vuosisatoja. Jo 1800-luvulla metsälakiin laitettiin tiukat periaatteet: metsää ei saa hävittää. Noista ajoista ja samalla periaatteella suomalainen metsänhoito on kehittynyt ja vahvistanut metsävarallisuuttamme. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä rivakammin kuin niitä pystytään hyödyntämään.
Euroopan kentillä suomalaiset avohakkuut herättävät usein kiinnostusta ja kysymyksiä. Kerta toisensa jälkeen saamme kertoa, että avohakkuun jälkeen istutetaan uusi metsä ja kohta alue hörppii ilmasta hiilidioksidia entistä rivakammin. Kestävä metsätaloutemme on rakennettu vuosisatojen työllä.
Kannonnokassa avohakkuulla kyyhöttäneen lehtopöllön poikasen kuva nousi menneellä viikolla otsikoihin. Kuva ja tarina alkoivat elää omaa elämäänsä ja poikasesta tuli kansalaisjärjestöjen avohakkuiden vastaisen kampanjan mannekiini. Vihreiden Emma Kari käynnisti poikaselle söpösti nimikilpailunkin. Voittajanimi ei ole tiedossani.
Lopulta nimittäin selvisi, että kuvan ottanut rengastaja oli siirtänyt poikasen pesästään kannonnokalle kuvattavaksi tarkoituksenaan antaa väärä viesti tapahtuneesta. Käry kuitenkin kävi silminnäkijöiden johdosta.
Josef Stalinilla oli aikoinaan tapana poistattaa vanhoista virallisista kuvista henkilöitä, joiden kanssa sukset olivat myöhemmin menneet ristiin. Historiaa voidaan siis yrittää kirjoittaa uudelleen ja kuvamanipulaatiot uusilla tekniikoilla helpompia kuin koskaan. Tämä pöllölaakson tarina osoittaa, että stalinismi voi 2000-luvullakin varsin hyvin.
Janne Sankelo
Kauhavan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (Kok)