Energiaturpeelle järkevä linjaus

Politiikan syksy on alkanut. Energiaturve on myös noussut esille budjettikeskusteluissa. Ulostulojen seurauksena moni kokoomuslainenkin on kysellyt, mikä on kokoomuksen linja energiapolitiikassa. Kevään eduskuntavaalien alla puolue määritteli tavoitteitaan energiapolitiikassa. Olemme matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Tavoitteena on päästä eroon fossiilisista polttoaineista, mutta meidän on pidettävä samalla huolta huoltovarmuudesta, työpaikoista ja järkevästä taloudenpidosta.

Kokoomuksen kanta on ollut, että turpeen merkittävä energiakäyttö päättyy 2035. Nyt Rinteen hallitusohjelmassa asia on määritelty kuta kuinkin samoin: tavoitteena on turpeen energiakäytön puolittuminen 2030 mennessä. Vuoden 2039 jälkeen turve on edelleen mukana huoltovarmuuspolttoaineena. Energiateollisuus on todennut, että energiaturpeen käytön puolittaminen 2030 on mahdollista ja kaukolämpö- ja sähköntuotantojärjestelmämme on hiilineutraali 2030-luvun lopulla.

Moni poliitikko luulee, että energiaverot ovat ainoa ohjauskeino jakaa piiskaa ja porkkanaa. Näin ei ole. Euroopan Unionissa on käytössä päästöoikeusjärjestelmä, joka ohjaa energiayhtiöiden toimintaa kohti uusiutuvia polttoaineita. Kukaan ei ole viime vuosina enää investoinut Suomessa fossiilisiin polttoaineisiin suurissa kattilalaitoksissa. Vuonna 2018 Suomen valtio myi päästöoikeuksia noin 250 miljoonalla eurolla. Maksajina olivat energiayhtiöt ja fossiilisia polttoaineita käyttävä teollisuus. Liikenne ei ole päästökaupan piirissä.

Suomalaiset energiaturvetta käyttävät yhtiöt maksoivat viime vuonna energiaveroa noin 30 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ne maksoivat päästöoikeuksista toisen mokoman, koska vuoden aikana päästöoikeuden hinta nousi 8 eurosta hiilitonnilta yli 20 euroon, keskiarvon pyöriessä 10 eurossa. Tänä vuonna keskihinta on liikkunut 25 euron yläpuolella. Turve tuo valtion kassaan tänä vuonna 80 miljoonaa euroa. Hallituksella vaikuttaa olevan rahalle järkeviäkin kohteita.

Turpeen veroa voidaan kansallisilla päätöksillä nostaa vaikka kuinka paljon. Lukuja onkin poliitikkojen helppo heitellä ilmastobuumin hengessä ajattelematta seurauksia. Nyt on ehdotettu veron nostamista jopa yli 10 eurolla megawattitunnilta, mikä johtaisi turpeen energiakäytön päättymiseen. Sen seurauksena olisi kunnille ja kansalaisille satojen miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset, kun uusiin kattilalaitoksiin on pakko investoida. Kaukolämmön hinta nousee. Ainoa nopeasti käyttökelpoinen lisäraaka-aine olisi puu. Siitä seuraisi puupula, hinnan nousu ja lisääntyvä tuonti, koska jollain suomalaiset olisi lämmitettävä. Pahimmillaan rannikolla olevat laitokset, jotka voivat polttaa kivihiiltä, lisäisivät sen käyttöä vaikka kielto häämöttää jo näköpiirissä.

Mitä tapahtuisi päästöille? Turpeen polttajat eivät tietenkään ostaisi enää päästöoikeuksia, mutta koska päästökauppajärjestelmä on Euroopan laajuinen, eivät käyttämättä jääneet päästöoikeudet jäisi jemmaan. Puolan tai Saksan kaltaisten maiden energiayhtiöt ostaisivat ne alentuneeseen hintaan ja polttaisivat lisää kivihiiltä.

Tätäkö halutaan? Tarvitaan siis vastuullista kokoomuslaista talous- ja energiapolitiikkaa, jossa huolehditaan ihmisistä, elinkeinoista ja ympäristöstä.

Jaa artikkeli