Eduskunta käsitteli tällä viikolla kokoomuksen jättämää välikysymystä liittyen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaan. Kysymykselle oli nyt hyvät perusteet, sillä valtaosa Rinteen hallituksen suunnittelemista menolisäyksistä perustuu kymmenientuhansien uusien työllisten varaan. Eli hallitus on jakamassa leipää vaikka pelto on vielä kylvämättä.
Hallitus ei ole kuitenkaan esittänyt realistisia keinoja kasvattaa työllisten määrää. Kokoomus sen sijaan on jo tuonut julkisuuteen selkeän paketin 60 000 uuden työllisen saamiseksi.
Esittämiämme keinoja ovat muun muassa työttömyysturvan porrastaminen, jolla saadaan noin 10 000 työllistä lisää, työttömyysputkesta luopuminen, jolla saadaan niin ikään 10 000 työllistä lisää, ulosoton suojaosuuden korotus, jolla saadaan 2 000 työllistä lisää sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, jolla saadaan noin 2 500 työllistä lisää.
Lista ei tähän lopu.
Konkreettisten tekojen lisäksi tarvitaan myös työntekoon kannustavia ja työelämää joustavoittavia ratkaisuja. Näistä ensisijaisin on työn verotuksen keventäminen, joka on omiaan kannustamaan työntekoon ja lisäansioiden ansaitsemiseen.
Joustoa lisäävistä ratkaisuista merkittävimpiä ovat paikallisen sopimisen edistäminen ja sosiaaliturvan uudistaminen.
Tällä hetkellä ei sallita edes vastuullista paikallista sopimista, jossa järjestäytymätön yritys voisi sopia asioita paikallisesti, mutta sopimuksen sisältö toimitettaisiin ammattiliitolle ja työnantajaliitolle.
Tämä antaisi yrityksille vapautta joustaa, mutta toisaalta vastaisi myös liittojen huoliin.
Sosiaaliturvan on kannustettava työntekoon, mutta sen on oltava myös asiakasystävällinen apu. Etuuksien on vähennyttävä tasaisesti tulojen kasvaessa. Näin vältetään tuen yllättävä katkeaminen tai maksatuksen viivästyminen keikkatyön vuoksi.
Mitä automaattisemmin järjestelmä toimii, sitä vähemmän ihmisen tarvitsee kuluttaa aikaa paperisotaan ja jännittämiseen.
Kokoomuksella on ollut perusteltuja ideoita, lisää on tulossa, mutta myös hallituksen toimia odotellaan. Hallituspuolueet ovat kuitenkin ottaneet linjakseen lähinnä piikittelyn ja yrittävät kääntää keskustelua sivu-urille.
Tämän perään kyselin myös tiistain välikysymyskeskustelussa ja puheenvuorossani.
75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitaan pehmeitä, mutta myös kovia työvoimapoliittisia ratkaisuja. Erityisesti pohjalaismaakunnat ovat kärsineet viime aikoina työvoimapulasta.
Työtä on, mutta aina ei tekijöitä löydy. Tämä on tällä hetkellä monien pohjalaisyritysten kasvun este. Tähänkin ongelmaan tarvitaan hallitukselta ratkaisuja.
Työllisyyden nosto kiteytyy kuitenkin konkretiaan. Pääministeri ei ole laittanut enempää eikä vähempää kuin päänsä pantiksi siitä, että työllisyyttä edistäviä esityksiä on tulossa ensi syksyksi. Asian kanssa ei tarvitse kuulemma hätäillä.
Hallituspuolueet muistuttivat välikysymyskeskustelussa jopa hieman ivallisesti, että valtaa on pidetty vasta muutama kuukausi ja nyt jo oppositio räksyttää. Valitettavasti maailmantalous ei odota hallitusta, eivätkä nykyiset annetut signaalit herätä luottamusta tulevaan.
Vuosi on liian pitkä aika vain köllötellä.
Jos työllisyystoimien annetaan odottaa, ollaan vaikeiden ratkaisujen edessä.
Kokoomuksella on konkretiaa tulevaisuuden turvaksi. Onko sitä hallituksella?