Hallituksen talouspolitiikan linjauksia on moukaroitu ensimmäisistä esityksistä lähtien. Pienemmälle huomiolle on jäänyt kansalaisten arkeen ja palveluihin merkittävällä tavalla vaikuttava kuntatalous.
Valitettavasti kuntatalouden ennuste näyttää tällä hetkellä heikolta kautta linjan.
Kuntatyönantajien mukaan yt-neuvotteluja on käyty lokakuuhun mennessä jo yli 50 kuntaorganisaatiossa.
Joissakin kunnissa on päädytty koko henkilöstön lomauttamiseen ja toisaalla viilataan omaa palveluorganisaatiota yhä tiukempiin raameihin.
Kuntatalouden tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät. Kuntien on nykyään vaikeampi ennustaa verokertymiä tai suunnitella taloutta pitkällä aikavälillä.
Uusia ennustettavuuteen vaikuttavia elementtejä ovat esimerkiksi tulorekisteri, verokorttiuudistus ja verotuksen joustavuuden lisääntyminen.
Kunnan tärkein tehtävä on palvelujen tuottaminen. Kuntatalouden menopuolta kasvattavat esimerkiksi kuntien nousevat palkkakustannukset, hallitusohjelman kirjaukset ja yleinen kustannustason nousu.
Vaasan vaalipiirin alueella haasteen muodostavat myös voimakkaasti muuttuva väestörakenne. Pohjanmaa ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Palveluntarvitsijoita on yhä enenevissä määrin samalla kun nettomaksajien suhteellinen osuus pienenee.
Talouden kriisiytyessä joutuvat kunnat tarkastelemaan entistä kriittisemmin palveluitaan. Monet toiminnot ovat lakisääteisiä eikä niitä voida lopettaa. Usein tämä tarkoittaa palveluiden keskittämistä, karsimista, yt-neuvotteluita ja veronkorotuksia. Kauhava esimerkiksi aloitti juuri yt-neuvottelut.
Talouden tasapainottaminen on tosiasia myös kaupungissa, jonka työpaikkaomavaraisuus on kovaa luokkaa.
Toinen konkreettinen esimerkki on Vaasan kaupunki, joka joutuu todennäköisesti tekemään veronkorotuksen ylläpitääkseen palveluita. Lisäksi jokainen toimiala kiristää menojaan 2,5 prosenttia. Vanhaa alijäämää on painolastina kaupungilla lähes 33 miljoonaa euroa.
Onneksi Vaasalla on myös positiivisiakin näkymiä väestönkehityksen, investointien ja työllisyyden osalta.
Kaikilla näin ei ole.
Hallitus on korottanut valtionosuuksia ensi vuodelle. Nämä toimet eivät kuitenkaan anna aihetta hurraa-huudoille.
Toimet ovat tilkitseviä ja lähinnä hätäapua ahdingossa oleville kunnille. Edessä taitaa olla taas kuntaliitoksia, kun talous uhkaa jäädä monissa kunnissa lähivuosina pysyvästi alijäämäiseksi.
Hallituksen on otettava kuntiemme tila vakavasti. Lisävelvoitteet on sitouduttava kompensoimaan täysimääräisesti kunnille ja soteuudistuksessa on päästävä eteenpäin.
Myös työllisyystoimia tulisi tarkastella kriittisesti: on hyvä, että kokeiluja jatketaan, mutta rahoituksen tulisi kulkea vastuun mukana.
Pahimmillaan edessä voi olla laiton tila joidenkin kuntien osalta, kun lakisääteisiä palveluita ei pystytä tarjoamaan.
Pilven pössyttelyn sallimisen sijaan hallituksen ministerien tulisi keskittyä oleellisiin asioihin, kuten kansalaisten peruspalvelujen turvaamiseen.
Suomalaisia kuntapäättäjiä ei ennätyskalliilla hinnalla valmisteltu hallitusohjelma tällä hetkellä lämmitä.