Metsänomistaja on sankari, ei konna

Julkaistu Järviseudun Sanomissa

Metsät ovat suomalaisten vihreää kultaa. Vuosisatojen aikana olemme oppineet hyödyntämään puuta monin tavoin. Suomalainen metsälainsäädäntö on lähtenyt jo 1800-luvulta asti siitä, että metsää ei saa hävittää. Metsää riittääkin moneen tarkoitukseen. Talousmetsät ovat tärkeitä, mutta meillä on myös suojeltuja alueita. Myös metsien virkistyskäyttö on suomalaisille tärkeää.

Euroopan kentillä metsäasiat ilmeisesti tiedetään silti paremmin. Suomalaisille metsänomistajille on pian luvassa lomakkeiden täyttämistä. Euroopan unionissa on valmisteilla kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus. Se edellyttää teollisuudenalojen luokittelua niiden ilmastoystävällisyyden perusteella. EU:n komission esittämät kestävän rahoituksen kriteerit ovat johtamassa Suomen kannalta kestämättömälle tolalle.

Taksonomia pakottaisi metsätalouden ja -teollisuuden rahoituksen monimutkaisen byrokratian taakse ja vaikuttaisi suomalaisiin metsänomistajiin tilojen koosta riippumatta. Metsänomistaja on pian puun ja kuoren välissä, sillä vaikka hän päättäisi jättää byrokratiatalkoot väliin, iskevät seuraamukset viimeistään pankin tai metsäyhtiön kanssa asioitaessa.

Pankit ja metsäyhtiöt ovat kaavailujen mukaan myös velvollisia huomioimaan taksonomia toiminnassaan.

Jos esimerkiksi yli 13 hehtaarin metsätila ei tee monimutkaista ilmastohyötyanalyysiä, ei rahoituksen saaminen tilan kehittämiseksi ole varmaa. Traktorilaina voi jäädä saamatta. Tilan toimintaa ei välttämättä tulkita riittävän ilmastoystävälliseksi.

Taksonomiaseurantaan ahdistetut metsäyhtiöt joutuvat mainepaineessaan ohjaamaan asiointiaan metsätiloille, joilla tuoreita selvityksiä on laadittu riittävän korkea pino. Metsäyhtiötkin ovat kaavailuissa velvollisia osoittamaan toimintansa ilmastoystävällisyyden. Monimutkaiselta kuulostaa.

Miten tilanteeseen on ajauduttu? Viime kesänä pääministeri Sanna Marin esiintyi tyylikkäästi EU:n metsästrategian valmistelussa Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin rinnalla. Metsästrategian osalta pelko olikin suurempi kuin paukahrus ja suomalaiset metsänhoitomenetelmät jätettiin rauhaan. Nyt on epävarmempi olo. Taksonomia on iso asia Suomen kannalta.

Suomi on metsänhoidon mallioppilas. Metsätaloutemme ratkaisut torjuvat ilmastonmuutosta, turvaavat hiilinieluja ja metsäteollisuuden tuotteilla korvataan fossiilisia materiaaleja. Listaa voi jatkaa hyvällä metsälailla, Metso-ohjelmalla ja sertifikaattien noudattamisella.

Suomi on ollut aina järkevän metsäpolitiikan edustaja ja haluamme pitää päätökset omissa käsissämme. Viimeisimmän tiedon mukaan Ruotsi haluaa kaataa kehnon taksonomiaesityksen, mutta Suomi empii. Olisi metsätaloutemme kannalta vaarallista, jos Suomi ei olisi Ruotsin kanssa samassa rintamassa kaatamassa valuvikaista suunnitelmaa.

Maan hallitukselta odotetaan nyt näyttöjä suomalaisen metsänomistajan edunvalvonnassa.

Janne Sankelo
kansanedustaja (kok)
Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkoston puheenjohtaja
Kauhava

Jaa artikkeli

Close Menu