(Pohjalainen 7.2.2015)
Tälläkin viikolla sadat tuhannet peruskoululaiset ovat taas ahkeroineet opintojen parissa. Peruskoulu on suomalaisen sivistyksen kulmakivi ja puhuttaa myös poliittisia päättäjiä. Eri oppiaineiden viikkotuntimäärät ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä. Ne ovat tietenkin tärkeitä asioita, mutta ilman koulurauhaa ja turvallista oppimisympäristöä opetussuunnitelmien tavoitteet eivät toteudu.
Turvattomuus on opetus- ja kasvatusalalla lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opettajat ja muut alan toimijat joutuvat tutkimusten mukaan väkivaltatilanteisiin yhä useammin. Myös opetusalan järjestöt ovat peräänkuuluttaneet opettajien oikeutta turvalliseen kouluun.
Tilannetta on pyritty parantamaan tämän vaalikauden aikana. Uusi ”koulurauhalaki” ollut voimassa vuoden. Uuteen lakipakettiin sisällytettiin monia myönteisiä asioita. Opettajalla on nyt oikeus tarkistaa oppilaan tavarat ja toteuttaa jälki-istuntoja kasvatuksellisten tehtävien merkeissä. Työrauhaa turvataan kouluissa monin eri tavoin. Lähtökohtana tulee olla, että kaikilla on oikeus oppimiseen ja hyvään oppimisympäristöön.
Osa koulujen työrauhaan liittyvistä ongelmista saattaa johtua myös tehdyistä muutoksista. Moni opettaja on kertonut minulle, kuinka erityisoppilaiden siirtäminen perusopetusluokkiin on syönyt koulujen resursseja ja tuonut uusia haasteita koulujen työrauhalle. Tavallinen oppilas usein unohtuu, kun päivät menevät ongelmia selvitellessä. Lahjakkaiden oppilaiden huomioiminen on käytännössä mahdotonta. Osa kokee myös, ettei opettajia enää kodeissa arvosteta. Byrokratia isolla B:llä on tullut myös kouluihin ja vie opettajista mehut. Tällaiset viestit ovat huolestuttavia. Pääasian pitää olla opetus, ei kaavakkeiden täyttö.
Olen ehtinyt olla opetusalalla töissä lähes 20 vuotta. Itselläni ei ole ollut sellaisia tilanteita, jossa olisin joutunut todistamaan vakavaa väkivaltatilannetta. Hankalia hetkiä ja riitapukareiden rauhoittamisia sen sijaan on tapahtunut monet kerrat. On hyvä muistaa, että turvalliseen kouluun sisältyy myös paljon muitakin tekijöitä. Koulujen kosteusvaurioista on puhuttu viime vuosina paljon ja niiden osalta ongelmat on ratkaistava. Myös kiusaamiseen on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Työ jatkuu. Koulu ei saa olla kenellekään terveysriski.
Pari viikkoa sitten sain yllättävän yhteydenoton, kun entinen oppilas Vaasan ajoilta soitti ja kyseli kuulumisia. Keskustelu johti tapaamiseen eduskunnassa. Kohtuullisesti oli elämä vienyt eteenpäin. Vaasasta oli lähdetty pääkaupunkiseudulle ja työpaikka oli löytynyt. Tällaisina hetkinä tulee mieleen vanha viisaus: ei koulua, vaan elämää varten. Koulusta saadaan vankka pohja elämään. Siksi maailman parhaan peruskoulun on syytä olla kunnossa jatkossakin. Se on meidän kaikkien etu.
Janne Sankelo
kansanedustaja, varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp.