SMOLNASTA POTKUA BIOTALOUTEEN
– Pohjalainen 16.6.2015
Viime vaalikaudella tuskailtiin monet kerrat sitä, että päähallituspuolueet eivät saaneet hallituksen alkutaipaleella muodostettua yhtäläistä tilannekuvaa Suomen taloudesta. Tämä ongelma kertaantui vuosien kuluessa sitten jatkuvina talouteen liittyvinä korjaussarjoina. Juha Sipilän hallitusta muodostettaessa yhteinen talousnäkymä saatiin aikaiseksi. Se on toki varsin korutonta kertomaa. Toisaalta tosiasioiden tunnustamisesta voidaan aloittaa uusi nousu. Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta. Talouden kasvu on hiipunut ja kilpailukykymme rapautumassa.
Suomen kansantalous on perustunut ja perustuu jatkossakin poikkeuksellisen vahvasti luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Suomessa on EU:n alueen korkein biokapasiteetti. Biotalouden avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista sekä edistää talouskehitystä ja saada aikaan uusia työpaikkoja.
Biotalous ja uudenlaiset puhtaat ratkaisut puhuttivat Smolnan hallitusneuvotteluissa sille omistetussa työryhmässä. Itselläkin oli kunnia osallistua kaksi viikkoa kokoomuksen neuvottelijana tämän osion rakentamiseen. Strategisena tulevaisuuden tavoitteena on nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi.
Maataloudella, metsätaloudella ja vesivaroilla tulee olemaan merkittävä rooli Suomen uudessa nousussa. Biotalouden kasvu edellyttää, että biopohjaisten raaka-aineiden saatavuus varmistetaan ja niitä käytetään kestävällä tavalla. Tarvitaan myös panostusta tutkimukseen ja kehittämistoimintaan.
Puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Runsaat metsävarat ja puun monipuolinen hyödyntäminen on Suomelle tärkeämpää kuin millekään muulle maalle Euroopassa. Puun saatavuus ja toimivat puumarkkinat ovat nyt ja jatkossa keskeisiä edellytyksiä investoinneille. Metsien tila- ja omistajarakenne on pirstaleinen ja ikääntyvä. Smolnassa tehtiinkin merkittäviä päätöksiä, joilla edistetään metsätilakoon kasvua tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous. Puu ei tulevaisuudessa liiku jos ollaan siinä tilanteessa, että perikunnat omistavat perikuntia. Päätökset metsän taloudellisesta hyödyntämisestä jäävät silloin tekemättä.
Alkavalla hallituskaudella lähdetään rohkeasti lisäämään päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä. Tavoitteena on, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tarkoitus on luopua hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolittaa tuontiöljyn käyttö. Omasta mielestäni hallitusohjelmassa olisi hyvä ollut ottaa kantaa laajemminkin suomalaiseen energiapalettiin. Millaisia näkymiä ja päätöksiä on odotettavissa esimerkiksi ydin- ja vesivoimaan liittyen jää nyt odottamaan tapauskohtaisia ratkaisuja.
Janne Sankelo
varapuheenjohtaja
Kansallinen Kokoomus rp
Kauhava